Suomessa on nähty kasvavaa huolta lapsiperheiden toimeentulovaikeuksista, ja tämä näkyy erityisesti niin sanotun naapuriavun lisääntymisessä. Kuopiossa äitien Facebook-ryhmä on noussut merkittäväksi apuvälineeksi jo yli kymmenen vuoden ajan, ja sen jäsenmäärä on kasvanut yli 3 000:een.

Esimerkiksi kuopiolainen Mira Dearsley, joka muutti lasten kanssa eron jälkeen uuteen asuntoon, sai ryhmän avulla korvaamatonta tukea. Hän oli joutunut jättämään entisen kotinsa sisäilmaongelmien vuoksi, eikä ollut voinut ottaa mukaansa juuri mitään vanhasta kodistaan.

– Kaikki meni käytännössä uusiksi, Dearsley kertoo. Ryhmästä hän sai vaatteita, leluja, huonekaluja ja muita taloustavaroita. Lisäksi hän sai sosiaalitoimelta Ikea-lahjakortin, jonka avulla perhe hankki muun muassa keittiön pöydän ja tuolit.

Äitien Facebook-ryhmä sai alkunsa Pohjois-Savossa tapahtuneista traagisista perhesurmista vuonna 2014, jolloin perheen äiti surmasi lapsensa Rautavaaralla ja Kuopiossa. Näiden tapahtumien myötä kuopiolainen Heidi Miettinen alkoi pohtia äitien tarvitseman tukiverkoston tärkeyttä.

– Kaikkien ei ole helppoa saada tukea läheisiltään, ja erityisesti pienten lasten äidit saattavat olla yksinäisiä, Miettinen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Johanna Peltoniemi on huolissaan pienituloisten lapsiperheiden tilanteesta. Toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet leikkausten vuoksi sosiaaliturvassa ja järjestöjen rahoituksessa.

– Suunta on ilman muuta väärä. Tutkimusten mukaan köyhyys periytyy, Peltoniemi kertoo. Suomessa yli 123 000 lasta elää tällä hetkellä köyhissä oloissa.

Vaikka ihmiset ovat alkaneet etsiä vaihtoehtoisia keinoja selvitä, Peltoniemi korostaa, ettei sosiaaliturvan tulisi nojautua vapaaehtoiseen auttamiseen. Hän huomauttaa, että pohjoismaissa hyväntekeväisyys täydentää maistraattien tarjoamia palveluja, mutta se ei voi korvata sosiaaliturvaa kokonaan.

Miettinen kertoo, että ryhmän avunpyynnöt ovat lisääntyneet, erityisesti ruokaa koskevat pyynnöt. Lähes kaikki pyynnöt ryhmässä ovat aitoja, ja vain harvoissa tapauksissa on ollut kysymys hyötymistarkoituksesta. Dearsleyn mukaan auttamisen halu on vahva yhteisössä.

– Avun pyytäminen voi olla vaikeampaa kuin sen antaminen, Dearsley pohtii. Äitien ryhmä on paitsi apu, myös tärkeä yhteisö, jossa autetaan ja tuetaan toinen toisiaan. Dearsley huomauttaa, kuinka yhteisöllisyys on vähentynyt verrattuna hänen omaan lapsuuteensa, jolloin auttamishalu oli yleisempää.

Tämä ainutlaatuinen äitien apuverkosto tarjoaa siis paitsi konkreettista apua, myös tärkeän sosiaalisen verkoston, joka voi merkittävästi helpottaa arkea vaikeina aikoina. Onko tämä tuonut uuden aikakauden perheen sisäiseen ja yhteisölliseen tukemiseen Suomessa? Kysymys on ajankohtainen, ja ryhmän toiminta herättää toivoa ja yhteisöllisyyttä yhä lisääntyvässä sosiaalisessa kriisissä.