Viime maanantaina katkennut merikaapeli on herättänyt paljon keskustelua tiedonsiirron turvallisuudesta ja kapasiteetista. Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori Tapio Frantti arvioi, että katkos voi vaikuttaa merkittävästi tiedonsiirtoon, vaikka liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä operoijat Elisa ja Telia väittävät, ettei se ole vaikuttanut heidän asiakkaidensa yhteyksiin. Frantin mukaan 144 terabittiä sekunnissa on valtava kapasiteetti, joka vastaa käytännössä 144 000 ihmisen pääsyä internetiin yhdellä gigabitin yhteydellä.

C-Lion1 -merikaapelin katkeaminen oli ensimmäinen kerta, kun Suomen ainoa suora kuituyhteys Saksaan on poikki. Vaikka tiedonsiirto ei pysähdy tai katkea kokonaan, sen hidastuminen on kiistaton. Kun Frantti vertaa tilannetta postinjakeluun, hän huomauttaa, että jos yksi reitti on tukossa, postia ohjataan toiselle jakelureitille. Tämä voi kuitenkin johtaa viiveisiin ja hitaampaan tiedonsiirtoon.

Hidastuminen ei vaikuta vain Suomeen, vaan se heijastuu myös Ruotsiin ja Baltiaan, joiden kautta liikenne nyt kulkee ja joka on riippuvainen tästä kaapelista. Frantti mainitsee, että vaikka usean kaapelin katkeaminen vaikuttaisi tiedonsiirtoon huomattavasti, liikenne löytyy aina mahdollisuudella satelliittiyhteyksistä. Hän varoittaa, että jokainen kaapelin katkeaminen lisää riskiä ja haavoittuvuutta kansalliselle infrastruktuurille.

Samaan aikaan asiantuntijat ovat alkaneet korostaa merikaapeleiden kriittisyyttä osana kansallista turvallisuutta. Viime syksynä Yhdysvaltain viranomaiset varoittivat Venäjän lisääntyneestä toiminnasta merenalaisilla alueilla. Frantin mukaan tämän hetken tilanne ei saisi jäädä huomiotta. Kuten hän toteaa, “tiedonsiirto ja sähkönjakelu merikaapeleiden kautta ovat kriittinen infrastruktuuri, joka ansaitsee isompaa huomiota.”

Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää varmistaa, että tällaiset katkokset eivät vaaranna kansallista turvallisuutta tai digitaalista infrastruktuuria. Itse asiassa asiantuntijat uskovat, että Venäjän toimet ovat vain jäävuoren huippu, ja meidän on Suomessa oltava valmiina reagoimaan nopeasti vastaavissa tilanteissa.