Jalmari Kovaleff, 27-vuotias sähköasentaja Turusta, paljastaa, että vaikka hän on ollut innokas lukija lapsuudestaan asti, on lukemisen ilo hiipunut aikuisiällä. Hänen kirjahyllynsä on täynnä teoksia, mutta sohvalta käsin älypuhelimen käytön helppous vie helposti voiton kirjan lukemisesta.

– Lukeminen tuntuu olevan katoavaa kulttuuria. Jos jossain näkee bussissa jonkun lukemassa kirjaa, se herättää ihmetystä, että tuollainenkin tapa vielä löytyy, Kovaleff nauraa.

Kovaleff on yksi suomalaisista, jotka ottivat osaa Ylen uutisten joukkoistukseen ja jakoivat kokemuksiaan lukemisesta. Hän kasvoi kodissa, jossa lukemista arvostettiin; iltasadut ja Aku Ankat kuuluivat hänen lapsuuteensa. Nuorempana hän ahmi jännitys-, scifi- ja historiallisia kirjoja, mutta työelämän myötä lukeminen on jäänyt vähäiselle.

Työpäivän jälkeen, kun väsymys painaa, Kovaleff huomaa makaavansa sohvalla älypuhelin kädessään. – Aina ei jaksa avata kirjaa, ja liian usein päädyn vain selaamaan somea tai uutisia, hän toteaa.

Kovaleffin kuten monien muiden suomalaisten lukuhalukkuus näyttää heikentyneen. Kulttuurisosiologi Riie Heikkilä, joka tutkii suomalaisten lukemista, mainitsee pian julkaistavassa kirjassaan "Miksi lakkasimme lukemasta", että huolimatta lukemisen vähenemisestä, tietty osa suomalaisista on edelleen superlukijoita, jotka nauttivat kirjoista paperilla ja digitaalisesti.

Heikkilä kertoo, että suomalaisten päivittäinen tekstinkäyttö ei ole vähentynyt, vaan ihmiset selaavat ja googlettavat yhä enemmän. Kuitenkin pitkien tekstien, kuten kirjojen, lukeminen on vähenemässä, mikä johtaa pinnalliseen lukutottumukseen.

Heikkilä on analysoinut suomalaisten vapaa-aikaa ja lukuintoa vuodesta 1980 tähän päivään. Tutkimuksessaan korostuu, että vähemmän koulutetuilla on suurempi riski olla lukematta, mutta tämä ei koskaan tarkoita, etteikö kiinnostusta lukemiseen löytyisi. He löytävät aiempaa enemmän arvoa kevyelle viihteelle ja lohtukirjallisuudelle.

Useimmat nuoret kokevat aikapulan, joka johtuu työ- ja perhesiteistä,jolloin romaanin lukeminen voi tuntua aikaa vievältä. Yli 130 Ylen uutisten lukijan joukkoistuksessa monet ovat harmitelleet lukemisen vähentymistä, ja vain harvat ovat onnistuneet innostamaan lapsiaan lukuinnostukseen.

Miksi lukuhalukkuus siis hiipuu? Heikkilä huomauttaa, että jatkuva älypuhelimien ja television käyttö vie enemmän aikaa, vaikka monet silti lukevat. Tämä luo eriarvoisuutta lukemisen kentällä ja aiheuttaa huolta nuorten taidoista. Kulttuurinen elitismi ja lukemisen väheksyminen nousevat esiin yhä useammin.

Kovaleffin lapsuudestaan kertoma tarina, jossa naapurintyttö luki hänelle Koiramäen tarinoita, tuo esille, kuinka lukemisen voima voi innostaa. Viime kädessä on tärkeää löytää uudelleen into lukea ja arvostaa kirjallisuutta, sillä se tukee demokraattista yhteiskuntaa ja kulttuurista kehitystä.