Äärioikeisto on nyt eristetty EU-parlamentissa, mikä on herättänyt vilkasta keskustelua suomalaisissa puolueissa. Tuskin mikään muu kysymys jakaa mielipiteitä yhtä voimakkaasti kuin tämä. Näyttää siltä, että eristämisen kysymys jakaa myös suomalaismeppejä puolueiden sisällä.

Selvityksen mukaan kymmenen europarlamentaarikkoa kannattaa eristämistä, kun taas kolme on eri mieltä ja yksi ei osannut ottaa kantaa. Etenkin kokoomuksen Henna Virkkunen, joka oli Suomen komissaariehdokas, jäi lausumatta asiaan liittyvistä näkemyksistään.

Puolueiden europarlamentaarikot eivät kuitenkaan ole yksimielisiä asiasta. Keskustan, kokoomuksen ja vasemmistoliiton europarlamentaarikoiden näkemykset eroavat toisistaan, mikä on mielenkiintoinen huomio.

Kokoomuksen Pekka Toveri nostaa esille, että EU-parlamentissa on perinteisesti tapana vetäytyä yhteistyöstä äärioikeistolaisten puolueiden kanssa. "Kenenkään ääniä ei pitäisi tukahduttaa tällä tavoin", hän toteaa painokkaasti.

EU-tasolla eristämisen nähdään olevan oikea tie etenemiseen. Aura Salla kokee, että EU tarvitsee vahvan ja yhtenäisen kannan, erityisesti Venäjän aggressiivisten toimien keskellä. Keskustan Elsi Katainen korostaa, että Euroopan on pysyttävä yhteisissä arvoissaan ja äärioikeiston hajottavaa politiikkaa tulee vastustaa. "Ukrainan tukeminen ei saa olla uhattuna", Katainen lisää.

SDP:n Eero Heinälumo, joka pitää eristämistä haastavana ajatuksena erityisesti suurten EU-maiden, kuten Saksan, Italian ja Ranskan, kanssa, puhuu maiden historiallisista eriävyyksistä. "Suomen ei ole helppoa myydä kaikkia puolueita yhtä aikaa, kun isommat maat ovat kokeneet äärioikeiston nousun seuraukset", hän selittää.

Vihreiden Maria Ohisalo puolestaan uskoo voimaan, joka maltillisten ja EU-myöntoisten puolueiden takana on. Hän korostaa, että äärioikeiston kanssa tehtävä yhteistyö antaisi viestin vähemmistöille, joille äärioikeistolainen politiikka on vaarallista ja vahingollista.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen on varovainen kannassaan ja uskoo, että ensisijaisesti valtapuolueiden tulisi miettiä syitä siihen, miksi ääniä äärioikeistolle ylipäätään annetaan. "Eristäminen ei ehkä ole kestävä ratkaisu pitkällä aikavälillä", hän pohtii.

Keskustan Katri Kulmuni, toisena keskustalaisena, ei kannata eristämistä. Hänen mukaansa ääriliikkeitä voisi moderoida yhteistyöllä ja vastuuta jakamalla, jolloin poliitikkojen pitäisi ottaa heidän näkemyksensä paremmin huomioon.

Mika Aaltola, kokoomuksen europarlamentaarikko, kritisoi eristämistä jyrkästi. "Tämä johtaa vain entistä suurempaan polarisaatioon, emmekä voi olettaa, että pelkkä eristäminen tuottaisi rakentavaa keskustelua", hän toteaa ja painottaa tarpeen löytää toimivia, pitkäjänteisiä ratkaisuja.

Toisaalta perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen kyseenalaistaa äärioikeiston määrittelyn ja väittää, että eristämisessä on kyse demokratian perusperiaatteiden kunnioittamisesta. "Demokratian toteutuminen ei voi tapahtua siten, että kansalaisten ääniä jätetään huomiotta", hän sanoo.

Kysymys äärioikeistosta EU-parlamentissa on siis monisyinen ja herättää erimielisyyksiä. Aika näyttää, mitä eristämisen poliittiselle linjalle seuraavaksi tapahtuu ja kuinka se vaikuttaa EU:n yhteisiin päätöksiin.