Suomessa hallituksen sisällä on käynnissä intensiivisiä keskusteluja tärkeistä ulkopoliittisista kysymyksistä, erityisesti Israelista ja Palestiinasta, sekä tuesta Ukrainalle. Hallituspuolue kristillisdemokraattien edustaja Päivi Räsänen on ilmaissut vastustavansa hallituksessa olemista, joka tunnustaa Palestiinan itsenäisyyden. RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz on kuitenkin vahvistanut, että hallitus kannattaa edelleen kahden valtion ratkaisua välittäjänä osapuolten välillä.

Adlercreutzin mukaan tilanteet voivat muuttua nopeasti, ja Israelin alueella on edelleen suuria jännitteitä. "Varmaan se meidätkin keskusteluun tulee palaamaan. On iso eskalaation vaara," hän toteaa puhuessaan Israelin konfliktin nykytilasta.

Oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja Antti Kurvinen on ilmaissut huolensa Räsäsen kommenteista ja katsoo, että hallituksen sisällä on vakavia erimielisyyksiä. "On olemassa riski, että hallitus kaatuu ulkopoliittisten kysymysten vuoksi. Tämä lausunto on varoitus muille hallituspuolueille siitä, että kristillisdemokraatit saattavat vetäytyä," Kurvinen sanoo.

Kotimaassa osasto, joka vastaanottaa ja käy keskustelua kansainvälisestä tunnustuksesta, on saanut kasvatetun painoarvon, etenkin kun muutamat maat, kuten Espanja, Irlanti ja Norja, ovat jo tunnustaneet Palestiinan valtion. Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan Suomi on valmis tunnustamaan Palestiinan valtion, mutta vain siinä vaiheessa, kun kahden valtion malli toteutuu todellisesti.

Palestiinan valtion perustamiselle luotiin raamit Oslon rauhanprosessissa 1990-luvun alussa, mutta Israelin nykyhallitus on toistanut, ettei se hyväksy itsenäistä palestiinalaisvaltiota alueilla, joita se tällä hetkellä hallitsee.

Uusimmat keskustelut ovat kuitenkin saaneet lisää voimaa, kun huoli Suomen ulkopoliittisesta linjasta on noussut pinnalle. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on pitänyt Suomen linjaa Israelin siirtokuntia kohtaan ongelmallisena. Syyskuussa Suomi ilmoitti YK:ssa, että Israelin miehittämät siirtokunnat ovat laittomia, mikä on herättänyt kansan keskuudessa erimielisyyksiä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös jäädä pois Ukrainaa tukevasta tasa-arvoliittoumasta on myös herättänyt keskustelua. Pääministeri Petteri Orpo vahvisti, että Ukrainan tukeminen olisi ollut hallituksen linjan mukainen. Hyvin moni suomalainen katsoo asiaa tärkeänä, jonka vuoksi oppositio on vaatinut luottamusäänestystä. Tänä aamuna eduskunta äänesti sekä Tavion että hallituksen luottamuksen puolesta, mutta RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet äänesti tyhjää.

Kytkös ulkopoliittisten ja identiteettipoliittisten kysymysten välillä herättää pelkoa osalta poliitikkoja. Kurvinen on huomauttanut, että Suomi tarvitsee selkeän ja johdonmukaisen ulkopoliittisen linjan, jotta se voi tehokkaasti puolustaa etujaan maailman muuttuvassa poliittisessa ympäristössä. "Jos linjamme on epäselvä, se voi vaarantaa turvallisuuttamme, kun emme esiinny selkeinä ja luotettavina," hän toteaa.