Hyvinvointialueiden johtohenkilöt paiskaavat kunnolla pöytään: aluevaltuustojen valta on jäänyt vaatimattomaksi! Mitä siis oikeasti tapahtuu aluevaalivoitolla?

Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialueen entinen johtaja, istuu huolestuneena. "Miten voimme todellisuudessa vaikuttaa, jos alueet ovat tiukan valtionohjauksen alla?" hän kysyy.

Aluevaltuustoilla on nyt tärkeä tehtävä: alijäämien kattaminen seuraavien kahden vuoden aikana. Suunnitelmat ovat pöydällä, mutta Varhilan mukaan aluevaltuustoon jää vain toimeenpanon rooli.

Aluevaltuusto: Valta vai Vankila?

Aivan samaa mieltä on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston väistyvä puheenjohtaja Kai Pajala. Hänen mukaansa viime valtuustokausi oli turhauttava ja päätöksenteossa on jääty puun ja kuoren väliin.

"Olisimme halunneet tehdä säästötoimia rauhallisesti, mutta valtion tiukka ohjaus on riistänyt valtaamme. Miten voimme puhua itsehallinnosta, jos laki rajoittaa päätöksentekoamme?" Pajala kysyy.

Tarvitaanko Rakenneuudistusta?

Varhila korostaa, että nykyistä valtuustomallia on kehitetävä. "Valtion aluehallinto hallitsee liikaa: se määrää varat, säännöt ja valvoo tiukasti, miten rahaa saa käyttää. Missä on meidän valtuuston rooli?" hän ihmettelee.

Vaikka ongelmat ovat ilmeisiä, Varhila ei aio kiirehtiä muutoksissa. "Vasta seuraavalla hallituskaudella on syytä arvioida koko rakennetta ja poliittisen päätöksenteon mallia," hän lisää.

On kuitenkin syytä muistaa, että nykyisillä aluevaltuustoilla on myös vaikutusvaltaa: hyvinvointialueiden strategiat määritellään aluevaltuustoissa, ja siellä päätetään esimerkiksi ostopalveluiden käytöstä sekä palveluverkkojen keskittämisestä tai hajauttamisesta.