Kansakunta

Ammuttuja metsakanalintuja päätyy roskikseen – Onko metsästyksessä todella sääntöjä?

2024-10-05

Kirjailija: Ville

Suomessa herättää huolta se, että osa metsätystä harrastavista heittää ampumansa linnut roskiin tai ottaa talteen vain parhaat palat, jättäen muut osat luontoon. Tämä käytäntö on erityisen yleistä Sallassa, kuten kertoo Pohjois-Sallan Erä ry:n metsästyksenjohtaja Janne Saariniemi.

"Tämä on suorastaan rikollista toimintaa. Riistaa pitäisi käyttää hyväksi ruuaksi", Saariniemi painottaa ja korostaa, että jokaisen metsästäjän tulisi kunnioittaa luontoa ja sen antimia. Hän viittaa siihen, että monet näistä metsistä löytyvistä jäljistä johtuvat eteläisestä lupapyytäjäkunnasta, jotka metsästävät valtion mailla.

Metsähallituksen erävalvojat saavat vuosittain ilmoituksia jättämistä saalistähteistä, erityisesti kanalintujen ja hirvenpyynnin aikana. Erävalvoja Jani Suua kertoo, että esimerkiksi Pudasjärveltä on löydetty teerenraatoa, josta vain rintafileet oli otettu talteen. Loput oli jätetty metsään, mikä herättää kysymyksiä metsästäjien vastuullisuudesta.

"Todellinen metsänkävijä ei jätä arvokkaita lihoja roskiin. Nahka, jalat ja siivet on myös tärkeä kerätä talteen ja hävittää asianmukaisesti", Suua toteaa. Hän varoittaa myös, että huolimattomuus voi johtaa mainehaittoihin metsästysharrastukselle ihan joka puolella Suomea.

"Luontoon jättämämme tähteet häiritsevät muitakin luonnossa liikkujia. Tämä voi vääristää metsästysharrastuksen kuvaa yleisessä keskustelussa", hän jatkaa.

Lisäksi on syytä muistaa, että roskaksi päätyneet eläinosat voivat houkutella paikalle petoeläimiä ja aiheuttaa muita ekologisia ongelmia. Suuan mukaan suurempi osa metsästäjistä kuitenkin toimii hyvin ja huolehtii saaliistaan vastuullisesti – riistalinnut puhdistetaan välittömästi saaliin saannin jälkeen, ja ruokaosat säilytetään oikeissa olosuhteissa.

Taustalla vaikuttavat monet tekijät: lupakäytännöt, metsästyskulttuuri ja yksilöiden omat arvot ja asenteet metsätystä kohtaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että metsästäjät kouluttautuvat ja tiedostavat vastuunsa sekä myönteisen esimerkin antamisen, jotta metsästys voi jatkua kestävällä ja ekologisesti hyväksyttävällä tavalla.