Israelin hallitus on viime aikoina kieltäytynyt määrätietoisesti päättämästä Gazassa käynnissä olevaa sotaa, kertoo Ylen ulkomaantoimittaja Vilma Romsi.

Israelin päätös jatkaa sotilaallista aktiivisuutta Gazassa, jossa väkivalta on kestänyt jo kahdeksan pitkä viikkoa, sai alkunsa varhain tiistaina, kun maa pommitti Gazaa intensiivisesti. Hallituksen mukaan taistelut jatkuvat, koska ”Hamas on toistuvasti kieltäytynyt vapauttamasta panttivankeja ja hylännyt kaikki Yhdysvaltain erikoislähettilään Steve Witkoffin ja neuvottelijoiden ehdotukset”.

Kuitenkin Israel on itse ohittanut mahdollisuuden osallistua neuvotteluihin, joihin se sitoutui tammikuussa aseleposopimuksen allekirjoittamisen myötä. Tämä sopimus, joka laadittiin entisen Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinnossa, sisältää kolme vaihetta, joista kaksi jälkimmäistä – panttivankien vapauttaminen ja Israelin vetäytyminen Gazasta – ovat Israelille erityisen hankalia. Näin ollen Israel on keskittynyt ensivaiheen jatkamiseen sen sijaan, että siirtyisi kohti neuvotteluja, jotka voisivat johtaa pysyvään rauhaan.

Hamas, ääriryhmä joka hallitsee Gazan aluetta, on vaatinut alkuperäisen sopimuksen ehtojen noudattamista. Panttivangit ovat heidän ainoa voimakorttinsa, jota he eivät aio luovuttaa ilman takeita siitä, että sota päättyy.

Tässä kriisin keskiössä on Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu, jonka poliittinen tulevaisuus riippuu suuresti tästä tilanteesta. Tuoreen tutkimuksen mukaan 73 prosenttia israelilaisista on sitä mieltä, että aselevon toiseen vaiheeseen tulisi siirtyä. Samaan aikaan yli 72 prosenttia kansasta vaatii Netanjahua ottamaan vastuuta Hamasin vuoden 2023 terrorihyökkäyksestä ja eroamaan tehtävästään.

Netanjahun hallitus on riippuvainen äärioikeistolaisten puolueiden tuesta, ja yksi näistä, turvallisuusministeri Itamar Ben-Gvirin johtama Juutalainen voima, erosi hallituksesta tammikuussa protestina aselevon hyväksymiselle. Ben-Gvir on ilmoittanut palaavansa hallitukseen, mikäli sotatoimet jatkuvat.

Sota on antanut Netanjahulle mahdollisuuden hidastaa käynnissä olevaa oikeusprosessia, jota hän kohtaa korruptioon liittyen. Jos sota loppuu, se toisi mukanaan suuria kysymyksiä Israelin sotilaallisista ja poliittisista päätöksistä Hamasin hyökkäykseen liittyen.

Kaksi vuotta kestäneen sodan jälkeen on yhä epäselvää, mitä Israel todella tavoittelee. Julkilausutuista tavoitteista tärkein on panttivankien vapauttaminen, mutta myös Hamasin tuhoaminen jatkuu – kysymys kuuluu, kuinka pitkälle Israel on valmis venyttämään toimiaan.

Entinen Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on todennut, että Hamas on onnistunut rekrytoimaan lähes yhtä paljon uusia taistelijoita, kuin Israel on onnistunut surmaamaan. Gazan terveysministeriön tietojen mukaan Israel on aiheuttanut yli 48 500 palestiinalaisen kuoleman, ja alueen infrastruktuuri on romahtanut, mikä on synnyttänyt valtavan humanitaarisen kriisin.

Toistaiseksi Israel ei ole esittänyt mitään selvää suunnitelmaa sodan jälkeiselle Gazalle, mikä herättää lisää epäluuloja tulevaisuuden suhteen.