Kiinan talous kamppailee yhä lukuisien haasteiden kanssa, ja ongelmien odotetaan pahenevan, kirjoittaa taloustoimittaja Elli-Alina Hiilamo.

Kiinassa on annettu ohjeistus, jonka mukaan maassa voidaan raportoida ainoastaan positiivisista talousuutisista ja nostaa esille maan taloussaavutuksia. Tämä tiedotuslinja on juurtunut syvälle Kiinan propagandakoneistoon ja on tullut ilmi useissa artikkeleissa, mukaan lukien hongkongilaisessa South China Morning Postissa. Suomalaisen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen katsauksessa mainitaan myös Kiinan propagandatoimien lisääntyminen.

Tällaista hiljentämistä ei pidetä uutena ilmiönä. Ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista toteaa, että Kiinan kommunistinen puolue on aiemminkin rajoittanut mediaa kertomasta huonoista talousuutisista, erityisesti kriisiaikoina.

– Tämä on tyypillinen kiinalainen käytäntö. Huonoista asioista ei haluta puhua, Kaaresvirta sanoo.

Kiinan taloudessa on syitä huoleen. Maasta on tullut monien kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan talouskasvun hidastumisen myötä vähemmän kilpailukykyinen. Pandemian jälkeen Kiinan talous on kärsinyt kotimaisen kysynnän heikkenemisestä ja kulutuskäyttäytyminen on muuttunut. Kiinalaiskuluttajat eivät enää kuluta entiseen tapaan, mikä on huolestuttavaa.

Yksi akuutista ongelmasta on spekulaatio hintojen alenemisesta, mikä voisi johtaa deflaatioon. Tässä tilanteessa kotitaloudet saattaisivat lykätä ostoksiaan, mikä johtaisi taloudellisiin vaikeuksiin, kuten massatyöttömyyteen. Kiinan hallitus on ryhtynyt toimiin synnyttääkseen kulutusta, ja aikoo jakaa tukiaisia kansalaisille, jotka vaihtavat vanhoja laitteitaan uusiin.

Rakennusala on myös suurissa ongelmissa, ja monet alueellisen talouden ongelmat johtuvat suuresti paikallishallintojen velkaantumisesta. Kiinan suurimmat rakennusyritykset ovat kriisissä, mikä on johtanut rakentamisen ja asuntokaupan romahdukseen, ja tämä vaikutus on ollut havaittavissa jo vuosia.

Kiinan taloustilanne ei todennäköisesti parane tänä vuonna, vaikka hallitus onkin luvannut elvyttää taloutta syksyn toimillaan. Uudet haasteet ovat kuitenkin tulossa, erityisesti USA:ssa, jossa Donald Trumpin mahdollinen paluu presidentiksi saattaa johtaa tiukkoihin tuontitulleihin Kiinalle. EU:n ja Kiinan väliset suhteet ovat myös kiristyneet, erityisesti sähköautojen tullausongelmien myötä.

Kiinan hallituksen reaktiot talouden problematiikkaan herättävät huolta. Esimerkiksi joulukuussa kaksi taloustoimittajaa Kiinassa, jotka kyseenalaistivat virallisia talouslukuja, katosivat sosiaalisesta mediasta.

Lännen näkökulmasta on mahdotonta ymmärtää tätä sulkeutumista talouden kysymyksissä.

– Olisi taloudelle eduksi puhua ongelmista avoimesti ja etsiä niihin ratkaisuja, toteaa Kaaresvirta.

Kun Kiinan talousongelmien tilanne pahenee, sen vaikutukset tuntuvat varmasti globaalisti, sillä Kiina on yhä maailman toiseksi suurin talous ja sen suhdanteet heijastuvat muihin talouksiin.