Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ilmoitti hallituksen tiedotustilaisuudessa, että suomalaisiin miinoihin astuvat ainoastaan vihollisen sotilaat. Tämä vahvistaa hallituksen aikomusta palata miinojen käyttöön, mikä viittaa merkittävään muutokseen Suomen puolustuspolitiikassa.

Monet maat ovat aiemmin luopuneet miinoista niiden kyvyn vuoksi aiheuttaa vahinkoa myös siviileille. Nykyiset tekniset ratkaisut, kuten tarkat digitaaliset kartat, on suunniteltu vähentämään sivullisten riskejä ja helpottamaan miinojen raivaamista, mikä tuo toivoa niiden käytön vastuullisemmasta hallinnoinnista.

Hallituksen tiistaina tekemä päätös liittää Suomi Naton koillisrajan ”miinavyöhykkeeseen” tekee Suomesta viidennen maan, joka irtautuu jalkaväkimiinojen kieltävistä Ottawan sopimuksista. On tärkeää huomata, että Venäjä ei ole koskaan liittynyt tähän sopimukseen, eikä myöskään Yhdysvallat.

Puola oli ensimmäinen maa, joka ilmoitti aikeistaan palata miinojen käyttöön, ja sen jälkeen Viro, Latvia ja Liettua ovat seuranneet perässä. Suomen puolustusvoimat aloitti oman selvityksensä viime vuoden lopulla ja on jo todennut, että henkilöhäiriömiinat voisivat tukea maan puolustusta. Kuitenkin, selvitys on toistaiseksi julkistamaton.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kontekstissa muuttuva turvallisuusympäristö on sysännyt miinakeskustelun uudelle tasolle. Venäjän uhka nähdään entistä todellisempana, ja maine ei ole ensisijainen huolenaihe. Lisäksi useat muut maat ovat päättäneet irtautua sopimuksesta, mikä luo Suomeen vertaistukea.

Uuden poliittisen realismin taustalla piilee Venäjän aggressiivisuus ja Yhdysvaltojen korostunut itsekeskeisyys. Tämä on johtanut tarpeeseen vahvistaa Euroopan puolustuskykyä, mikä osaltaan selittää Suomessakin puolustusbudjetin nostoa ja yhä aktiivisempaa keskustelua eurooppalaisesta ydinpelotteesta.

Ei ole yllättävää, että keskustelu jalkaväkimiinoista on ollut jatkuvaa Suomessa, erityisesti perussuomalaisten ja keskustan piirissä, missä monet ovat pitäneet miinoista luopumista virheenä. Vuonna 2011 Suomi liittyi Ottawan sopimukseen, jota edelsi pitkä ja poliittisesti kuuma keskustelu – perussuomalaiset ja monet keskustan jäsenet äänestivät päätöstä vastaan.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Vaikka hallitus nojautuu puolustusvoimien tekemään selontekoon, ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdossa on jo aikaisemmin syntynyt käsitys miinojen käyttöönotosta.

Presidentti Alexander Stubb on korostanut, että Suomen turvallisuus on aina ensisijainen. Tämä näkyy myös miinapäätöksissä, joissa kolmen Baltian maan turvallisuustilanteen heikkeneminen on tehnyt päätöksistä helpompia myös oppositiopuolueille.

Puolustusministeriö on todennut, että miinat sopisivat hyvin Suomen itärajalle ja sen erityiselle maastolle, ja ne ovat sekä edullisia että tehokkaita voittoaseita. Ennen Ukrainan sodan puhkeamista puolustusvoimat ei julkisesti kaivannut miinojen käyttöä, mutta nykyiset tapahtumat ovat käänteen tehneet.

Nykyisin passiivisten miinojen käyttö nähdään keinona hidastaa hyökkääjän etenemistä, vaikka niiden aktiivista käyttöä ei suunnitella normaaliolosuhteissa. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) on todennut, että Suomi sitoutuu edelleen puolustamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja osallistuu miinojen haittojen vähentämiseen. Muutoksen myötä on tärkeää, että Suomi käyttää miinoja vastuullisesti.

Tulevaisuus kuitenkin näyttää, kuinka miinojen käyttöön paluu vaikuttaa Suomen kansainvälisiin suhteisiin ja puolustuskykyyn, ja voiko se herättää keskustelua myös muiden jäsenvaltioiden keskuudessa. Suomen mahdollinen miinapolitiikka saattaa jakaa sekä eduskuntaa että kansaa, ja tämä voisi avata ovia laajemmille turvallisuus- ja puolustusratkaisuille Euroopassa.