Marraskuussa julkaistun kyselyn mukaan joka neljäs alle 35-vuotias mies Suomessa uskoo, että nainen aiheuttaa itseensä kohdistuvaa väkivaltaa esimerkiksi ulkonäöllään tai pukeutumisellaan. Tämä herättänyt paljon keskustelua, ja se tuo esiin vakavan ongelman – naisten oikeudet ja niiden puolustaminen ovat edelleen erittäin ajankohtaisia, myös nuorten miesten keskuudessa.

Erityisesti yksi naisryhmä on jäänyt huomiotta: maahanmuuttajataustaiset naiset, joiden oikeudet ja koskemattomuus on noussut esiin useissa keskusteluissa, mutta joihin ei ole suhtauduttu riittävällä vakavuudella.

Ujuni Ahmed, Somaliasta Suomeen kolmevuotiaana saapunut aktivisti, on kritisoinut valkoisia feministejä siitä, että he ovat sokeita maahanmuuttajataustaisten naisten ongelmille taistellessaan tasa-arvon puolesta. Ahmedin ja Elina Hirvosen yhdessä kirjoittama teos "Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin" (WSOY, 2022) tuo esiin näitä tärkeitä aiheita. Teoksen pohjalta Kansallisteatterissa esitetty näytelmä havainnollistaa valkoisten feministien hiljaisuutta muslimityttöjen vaikeuksista.

Draamassa valkoiset feministit eivät ainoastaan vaieta, vaan he hyssyttelevät, mikä tekee katsomosta kiusallista. Teoksen taustalla oleva romaani kuvaa Ahmedin lapsuutta somaliyhteisössä, jossa tyttöjen vapaus ja itseilmaisu on rajoitettua ankaran kunniakulttuurin vuoksi. Ahmed on itse kokenut infibulaation vain kolmevuotiaana.

Viime vuosina on julkaistu useita teoksia, jotka käsittelevät maahanmuuttajataustaisten naisten oikeuksia Suomessa. Sara Al Husaini on kirjoittanut omaelämäkerrallisen romaanin "Huono tyttö" (Like, 2023), jossa hän kuvaa oman irakilaistaustaisen perheensä kokemuksia, mukaan lukien pakkoavioliittoa.

Marraskuussa Helsingin Itäkeskuksessa nousi kohua banderollista, joka neuvoi musliminaisille, kuinka pukeutua. Al Husaini korosti, että nämä ohjeet eivät ole vääristyneitä islamin tulkintoja, vaan ne löytyvät Koraanista. Vaikka kaikki muslimit eivät eläkään tiukkojen sääntöjen mukaan, monet noudattavat niitä. On tärkeää, että kaikkia uskontoon liittyviä ihmisoikeusloukkauksia voidaan kriittisesti tarkastella.

Kokoomuksen Helsingin kaupungin varavaltuutettu Seida Sohrabi otti asian puheeksi sanoen, että maahanmuuttoon liittyviä ongelmia on liian usein vaiettu ja että tämä on kuin sylkemistä maahanmuuttajanaisten ja -lasten kasvoille. Sohrabi korosti, että hiljaisuus tarkoittaa, että muslimitaustaisten oikeudet eivät ole yhtä arvokkaita kuin kantaväestön.

Tärkeimmät lakiuudistukset, kuten naisten sukuelinten silpomisen sekä pakkoavioliiton kriminalisointi, ovat nyt viimein tulleet voimaan. Silpominen on edelleen käytössä monissa maissa, kuten Somaliassa ja Egyptissä, ja tämä on levinnyt myös Suomeen maahanmuuton myötä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa on noin 10 000 naista tai tyttöä, joiden sukuelimet on silvottu, ja monet ovat vaarassa tulla silvotuiksi.

Tässä asiassa suomalaiset lääkärit eivät aina tunne mahdollisuutta korjausleikkaukseen. On tapahtunut tapauksia, joissa lääkärin on epäilty olevan tietämätön asiasta, mikä estää naisten pääsyn tarvittavaan hoitoon. Tällaiset asiat ovat käynnistettävä avoimempaan keskusteluun, jotta kaikki tietävät heidän oikeutensa.

Silpominen ja pakkoavioliitto ovat monille maahanmuuttajanaispohjaisille ongelmia, joita valkoiset feministit usein karttavat pelätessään rasistista leimaa. Kuitenkin ihmisoikeuksien kieltäminen maahanmuuttajanaisten kohdalla on todellista rasismia. On aika avata silmät ja kokea, että lopulta kaikki naiset ansaitsevat olla vapaana ja valita oma elämäntapansa ilman pelkoa.