Kunta- ja aluevaalikausi on käynnissä, mutta Perussuomalaiset (PS) ovat joutuneet kohtaamaan karun totuuden: yli 2 000 ehdokasta on jäänyt tulevasta vaalista pois, ja puolueen vaalimenestys näyttää hyvinkin heikolta. Mikä on syynä tähän ehdokaspulaan?

Ehdokashankinta on ollut tuskallista puolueille, ja PS:n puheenjohtaja on yrittänyt vilkastaa keskustelua niin sosiaalisessa mediassa kuin henkilökohtaisilla yhteyksilläkin. Mutta selvästi vaaleja ei ole kyetty nostamaan tarpeeksi kiinnostaviksi kansalaisten silmissä. Kunnan ja aluetasolla päätettävät asiat ovat kuitenkin kansalaisten arkea mullistavia, ja siksi on kummallista, että tällä kertaa ehdokkaat ovat jääneet tulematta.

Kokoomus on noussut johtavaan asemaan, sillä se on saanut kokoon noin 5 700 ehdokasta, kun taas Perussuomalaisilla oli vain reilusti alle 4 000. Tämä vertaa huonoon menestykseen aiemmissa kuntavaaleissa, joissa molemmilla puolueilla oli vielä noin 6 000 ehdokasta. Kysymys herää: onko Perussuomalaisten taantuminen merkki suuremmasta poliittisesta kriisistä?

Vaikka puolue olisi halunnut nostaa kuntavaaleja ’lähivaaleina’, niin 2 500 ehdokkaan katoaminen tarkoittaa, että PS saattaa jäädä kokonaan ilman menestystä huhtikuun vaaleissa. Syitä on etsitty sisäisesti, ja muut kiireet näyttävät vievän voiton. Monet ovatkin alkaneet kyseenalaistaa puolueen kykenevyyttä innostaa äänestäjiään.

Erityisesti Petteri Orpon johtama hallitus on aiheuttanut huolta, sillä sen tekemät sopeutustoimet näkyvät monen perussuomalaisen äänestäjän lompakossa. Taloudellinen epävarmuus on vaarantanut puolueen asemaa ja kykyä vakuuttaa kansalaiset.

Vuoden 2017 kuntavaalit olivat PS:lle vielä menestyksekkäät, kun puolue sai 8,8 prosenttia äänistä, ja seuraavassa vaalissa kannatus kasvoi 14,5 prosenttiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että puolueen tulevilta vaaleilta odotetaan mahalaskua tai vaikeaa paluuta entiseen.

Samaan aikaan suurin oppositiopuolue SDP koettaa palauttaa kannatustaan ja haastaa kokoomuksen hallintoa. SDP:llä on nyt noin 5 200 ehdokasta, joka on hieman vähemmän kuin edellisissä vaaleissa, mutta puolue uskoo voivansa kilpailla tiukasti suurista kaupungeista tulleilla tasaisilla ehdokaslistoillaan.

Erityisen mielenkiintoista on, että SDP:n ehdokas Eveliina Heinäluoma pyrkii kohti kansallista vaikuttavuutta, ollen jo aiemmin kerännyt vaikuttavan määrän ääniä. Perussuomalaisten sisäiset ongelmat voivat luoda tilan SDP:lle saavuttaa takaisin menestystä.

Lopuksi on hyvä kysyä: mitä seuraavaksi tapahtuu Perussuomalaisille, ja voivatko he muuttaa suuntaansa ennen vaalipäivää? Huhtikuun vaalit ovat käynnissä, ja äänestäjätten kiinnostus on kohdallaan – mutta vain jos ehdokkaat saadaan nostettua esiin!