Terveydenhuollon priorisointi, maakuntavero ja sairaaloiden lakkauttaminen ovat teemoja, jotka herättävät keskustelua, mutta joita suurpuolueet karttavat kuin ruttoa. Viimeisimmässä Ylen vaalitentissä nähtiin useita pienpuolueiden johtajia yhdistämässä voimansa näiden arkaluontoisten aiheiden ympärille.

Politiikassa käytetään usein termiä "oudot petikaverit", ja Ylen tentissä tämä käsite sai uuden merkityksen, kun erilaiset poliittiset ryhmät yllättäen löysivät toisensa. Kullakin puheenjohtajalla oli omat näkemyksensä, mutta yllättävää oli se, että he eivät epäröineet laajentaa keskustelua yli perinteisten ideologisten raja-aitojen.

Tällaiset näkökulmien yhdistämiset ovat pienpuolueiden vahvuus. Ne tuovat esiin uusia ajatuksia, ja niiden rohkeus tarttua epätavallisiin ratkaisuihin voi avata ovia, joita suuret puolueet eivät edes uskalla lähestyä.

Seuraavassa muutamia poimintoja vaalitentistä, joissa pienpuolueet erosivat valtavirrasta:

1) Yhteinen verohaave

Suomen kommunistinen puolue (SKP) ehdottaa, että pääomaverot sisällytettäisiin kuntaverotukseen. Tämän ehdotuksen myötä näkyy myös vasemmisto- ja vihreiden myönteinen suhtautuminen maakuntaveroon. Yllättävin tuki kuitenkin tuli Liberaalipuolueelta, joka on tunnettu veronmaksajien lompakon suojelemisesta. Puheenjohtaja Lassi Kivinen esitteli väitteen, että verotusoikeuden antaminen hyvinvointialueille voisi johtaa taloudellisesti kestävämpiin ratkaisuihin.

2) Sairaalaverkon karsiminen

Sairaalaverkkoon puuttuminen on valtakunnanpolitiikassa tabu, mutta pienpuolueiden keskustelu aiheesta oli avointa. Kristallipuolueen Sanna Seesvalo huomautti, että kaikissa pienissä kunnissa ei tarvitse olla kaikkia erikoissairaanhoidon palveluita, ja keskittämistä tarvitaan. Avoimen puolueen Thierry Botty van den Bruele oli samaa mieltä, että tiettyjä kalliita palveluita voisi keskittää tietyille sairaaloille.

3) Terveydenhuollon priorisointi

Erityisen yllättävää oli, että monet pienpuolueet tukivat terveydenhuollon palveluiden priorisointia. Tämä voisi tarkoittaa, että joidenkin hoitojen tai palveluiden karsimista julkisesta sektorista harkitaan. Tämä asia on poliitikoille arka, mutta monet pienpuolueet ovat valmiita keskustelemaan siitä avoimesti. Esimerkiksi Vapauden liiton Ossi Tiihonen ehdotti sote-järjestelmän kokonaisuudistusta, jossa yksityiset toimijat saavat aktiivisemman roolin.

Miksi pienpuolueet ovat tärkeitä demokratiassa?

Pienpuolueet ravistelevat suurten puolueiden vakiintuneita näkemyksiä ja tuovat mukaan uusia ideoita. Ilman heidän panostaan demokraattinen keskustelu köyhtyy, sillä pienpuolueet ovat joustavampia ja niiden ei tarvitse kantaa suuren puolueen taakkaa. Vaikka niiden vaalimenestys on ollut usein heikkoa, niiden vaikutus keskusteluun on silti merkittävä. Pienpuolueet tarvitsevat tukea ja tiivistä yhteistyötä keskenään ollakseen uskottavia toimijoita politiikassa. Yhdessä toimiessaan he voisivat tuoda esiin uusia näkökulmia ja mahdollisesti uudistaa koko poliittista kenttää. Kysymys kuuluu: ovatko pienpuolueet demokratian tulevaisuus?