MOSKOVA - Torstai-iltana kävi selväksi, miksi Kremlissä pidettiin täydellistä hiljaisuutta Venäjän ohjusiskusta Ukrainan Dniproon. Vladimir Putinin televisioitu puhe oli suunniteltu herättämään pelkoa ja epävarmuutta.

Putin ilmoitti, että Venäjä oli testannut uutta keskipitkän matkan ohjusta nimeltä Orešnik Dniprossa, mikä oli suora vastaus Ukrainan iskuille Yhdysvalloista ja Britanniasta saatujen ATACMS- ja Storm Shadows -ohjusten avulla.

Tämä julistus ei ollut yllätys, sillä Putin oli aiemmin varoittanut, että ohjusten käyttö merkitsisi Naton suoraa osallistumista sotaan Venäjää vastaan. "Meillä on oikeus käyttää aseitamme niitä maita vastaan, jotka hyökkäävät meitä vastaan", Putin korosti puheessaan.

Tämä ohjusisku oli Putinin tapa kommunikoida voimasta, ja se jatkoi hänen äsken allekirjoitettuaan uudistettua ydinaseoppia, joka madalsi kynnystä ydinaseiden käytölle. Venäjä käyttää pelkoa aseena, saadakseen Ukraina ja sen läntiset liittolaiset harkitsemaan tarkasti tulevia iskuja. Onko Putin todella valmis hyökkäämään Naton kohteisiin, vai onko tämä vain tyhjää puhetta?

Pelifilosofian mukaisesti johtajat tekevät siirtoja ja nostavat panoksia, mutta sota ei ole vain peliä, vaan sen päätökset maksavat ihmishenkiä. Putinin järkeily on vaarallista, sillä uhkauksien toteuttaminen voi saada hänet näyttämään heikolta, mikä on suurvaltajohtajien suurin pelko.

On kuitenkin yksi myönteinen seikka: Venäjä varoitti Yhdysvaltoja etukäteen ohjusiskustaan ydinsodan riskien vähentämiseksi. Tämä voi tarkoittaa, että ainakin osittainen kommunikointi toimii edelleen.

Putin syytti Yhdysvaltoja vuoden 2019 keskimatkan ohjusten kieltosopimuksen romuttamisesta, ja esitteli Orešnikin hypersonisena ohjuksena, jonka ei pitäisi pysähtyä mihinkään nykyiseen ilmapuolustusjärjestelmään. Tällä hetkellä Yhdysvallat ja Venäjä ovat syyttäneet toisiaan eskalaatiosta.

Tilanne näyttäisi tulevan entistä vaarallisemmaksi ennen Donald Trumpin mahdollista paluuta presidentiksi ensi tammikuussa. Presidentti Joe Biden pyrkii tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin mahdollista, mutta Venäjä hakee vahvempaa asemaa Trumpin ehdottamien neuvottelujen varalle. Toisaalta Trumpin mahdollinen saapuminen saattaa hillitä Venäjän johtoa tekemästä liian jyrkkiä päätöksiä.

Vaikka ohjukset lisäävät dramaattisuutta, useimmat asiantuntijat uskovat, etteivät ne ole ratkaisevia sodan suuressa kuvassa. Ukrainan suurin haaste on joukkojen puute, mikä asettaa maan tilan kriittiseksi.

Venäjän talouden tila on myös kyseenalainen; keskuspankki on nostanut ohjauskorkoa 21 prosenttiin korkeapaineisen inflaation vuoksi, joka johtuu sekä sotateollisuuden kysynnästä että työvoimapulasta. Tämä kaikki johtaa stagflaatioon – hitaasti kasvavaan talouteen, jossa inflaatio on korkea.

Putin on asettanut kovat ehdot tulitauolle: Ukrainan on vedettävä joukkonsa Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueilta ja luovuttava toiveestaan liittyä Natoon. Näin ollen Venäjä ei vielä ole saartanut kaikkia näitä alueita, mutta aikoo pitkiä neuvotteluja yllä.