Pääministeri Petteri Orpo (kok) avasi tiistaina eduskunnassa keskustelua asevelvollisuuden aiheuttamien kustannusten laskemisesta osaksi Suomen puolustusmenoja. Hän huomautti, että tämä olisi oikeudenmukaista ja viittasi myös Naton pääsihteeri Mark Rutteeseen, joka on samaa mieltä asiasta.

Rutte mainitsi aikaisemmin, että mikäli asevelvollisuuden kustannukset lasketaan mukaan, Suomen puolustusmenot voisivat nousta 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Suomi on sitoutunut nostamaan puolustusmenojaan, ja odotettavissa on, että niiden BKT-osuus nousee kolmonen prosenttiin tai jopa korkeammalle.

"Olen vastannut, kun on kysytty"

Orpo painotti, että päätöksentekoprosessi tapahtuu Naton sisällä ja hän kiisti halunneensa nostaa keskustelua asiasta. "Olen vastannut, kun on asiaa kysytty", Orpo totesi.

Jos asevelvollisuuden kustannukset otettaisiin huomioon, niiden arvioitu osuus Suomen bruttokansantuotteesta olisi merkittävä. Puolustusmenojen nostaminen on yksi hallituksen keskeisistä tavoitteista.

Hallituksen tekemät päätökset tähtäävät Suomen puolustuksen vahvistamiseen, ja neljänneksi tärkeimpänä elementtinä mainittiin Maavoimien uudistus ja muut Ukrainan sodasta saadut opit. Orpo sotaantui myös, kuinka aiotaan kehittää puolustusta tarve- ja uhka-arvioiden perusteella.

Häkämiehen varoitus

Puolustusministeri Antti Häkämies (kok) julkaisi aiemmin blogikirjoituksen, jossa hän varoitti puolustusmenoilla kikkailun voivan johtaa Suomea tappiolle. Häkämiehen mielestä syitä kustannuslaskentatavan muuttamiseen ei ole, ja hän pelkää, että jäsenvaltioiden erilaiset puolustusjärjestelmät voivat aiheuttaa sekaannusta.

"Tämä saattaisi johtaa tilanteeseen, jossa aito puolustuskyky puuttuu Euroopasta, vaikka paperilla kaikki näyttäisi olevan kunnossa", hän kirjoitti.

Orpo puolustaa linjaansa

Orpo kiisti Häkämiehen lausunnosta, että kyse olisi mistään erikoisista irtiotoista. Hän painotti, että Naton määrittelmän mukaan puolustusrahoituksen täytyy olla oikeasti puolustukseen liittyviä kuluja. "Meillä ei ole siis tarkoitus kikkailla", hän vakuutti.

Uuden tutkimuksen mukaan asevelvollisuuden vaihtoehtoiskustannukset ovat noin 880 miljoonaa euroa vuodessa eli 0,4 prosenttia BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että asevelvollisten käyttöaika sotapalveluksessa aiheuttaa taloudellista menetystä verrattuna opiskeluun tai työskentelyyn.

Orpo korosti, että puolustuksen BKT-osuus nousee Maavoimien uudistuksen ja uusien kyvykkyyksien avulla. Asevelvollisuuden aiheuttamat kustannukset tulisivat vielä tämän päälle. "Me tiedämme, että käytämme asevelvollisuuden myötä siihen 0,4–0,5 prosenttia BKT:sta päälle. Tämä on erillinen keskustelu, ja se on Naton käsissä määrittää, mitä tähän lasketaan."

Suomi valmistautuu selvästi tulevaisuuteen puolustuksensa osalta, ja keskustelut jatkuvat varmasti myös seuraavissa Naton huippukokouksissa. Asia herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua niin eduskunnassa kuin kansalaisten keskuudessakin.