Sudanin sisällissota on ajanut miljoonat ihmiset äärimmäisiin olosuhteisiin, joissa heidän elämänsä riippuu onnekkaita sattumia. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi kuvasi tilannetta apokalyptiseksi, jossa ihmiset kuolevat joko luoteihin, nälkään tai sairauksiin. Jos he onnistuvat selviytymään, he ovat altistuneet myös väkivallan uhalle.

Lääkäreiden Ilman Rajoja -järjestön koordinaattori Sonal Marwah raportoi sydäntäsärkeviä tietoja: esimerkiksi nelikuukautinen taistelun uhri, jolle oli ammuttu rintaan lausuu koko konfliktin järkyttävän ja mielivaltaisen luonteen. Tällaiset tapausluvut eivät ole harvinaisia, ja ne heijastavat väkivallan laajuutta Sudanin eri osissa.

Konflikti alkoi huhtikuussa 2023, kun puolisotilaalliset RSF-joukot ja Sudanin asevoimat riitaantuivat. Huolimatta useista rauhanneuvotteluyrityksistä, kestävä rauha on edelleen haaveen tasolla. Helsingin Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Katariina Mustasilta huomauttaa, että kansainvälisten toimijoiden vaikutus neuvotteluissa on riittämätöntä, erityisesti Arabiemiraattien rooli on kyseenalaistettu. RSF-joukoilla on ulkovaltojen tuki, mikä hidastaa vuoropuhelua.

Tilanne on monimutkaistunut, sillä yhä useammat alueelliset ryhmät ovat ikään kuin hyppäämässä sisällissotaan. Tämä on tehnyt rauhan saavuttamisesta entistä haastavampaa, ja humanitaarinen kriisi pahenee päivä päivältä. RSF:n ja armeijan joukot syyllistyvät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, joista kärsivät erityisesti siviilit.

Hätäapu on jäänyt katkolle, ja avustuskuljetukset estetään molempien osapuolten toimesta. Esimerkiksi Pohjois-Darfurin Zamzamin pakolaisten leirille ei ole ollut mahdollista toimittaa apua aiempien taisteluiden vuoksi. Vasta äskettäin avustuskuljetukset ovat onnistuneet jälleen pääsemään perille, mutta tarve on valtava – leirin koko vaihtelee arvioiden mukaan 300 000–500 000 ihmistä.

Uusimmat tiedot kuvaavat kauheaa tilannetta: esim. 10 % tutkituista lapsista leirillä kärsii vakavasta aliravitsemuksesta, joka on henkeä uhkaava tila. Lääkärit Ilman Rajoja on kertonut, että äitiyskuolemat ovat lisääntyneet dramaattisesti, ja syynä ovat usein sairaudet, kuten sepsis.

Sudanit kamppailee myös laajempien terveysongelmien kanssa, sillä maassa leviävät erilaiset taudit, kuten kolera, joka on jo aiheuttanut yli 500 kuolemaa. Rankkasateet ja tulvat ovat pahentaneet tilannetta, koskien yli 600 000 ihmistä, joista monet ovat jo valmiiksi nälänhädässä.

Miksi kansainvälinen yhteisö ei puutu tehokkaasti tähän kriisiin? Onko se pelkästään konflikti, jonka me kaikki olemme valmiita unohtamaan? Taustatiedot ja asiantuntijoiden varoitukset viittaavat siihen, että sekään ei ole helppoa – ja niin kauan kuin tilanne jatkuu, sekä ihmishenkiä uhkaavat riskit, humanitaarinen apu että rauhanProsessit ovat vaarassa. Luo tämä skenaario, kun puhutaan uudesta humanitaarisesta katastrofista, joka uhkaa Sudanista kehittyä entistä pahempi kriisi.