Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi palasi viime viikolla Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksesta Yhdysvalloista tyhjin käsin. Sota-asiantuntija Emil Kastehelmi arvioi Iltalehden Tilannestudiossa, että Zelenskyin matkalla oli odotettu enemmän tuloksia.

Zelenskyin mukana New Yorkiin kulki Ukrainan uusi rauhaan vievä voitonsuunnitelma. Hänen toiveensa liittyivät länsimaalaisten pidemmän kantaman ohjusten käyttörajoitusten purkamiseen, mikä voisi merkittävästi parantaa Ukrainan sotilaallista kyvykkyyttä. Kastehelmen mukaan matka ei kuitenkaan tuonut mukanaan merkittäviä poliittisia läpimurtoja.

Vaikka Ukraina on toivonut vapaata käsivartta iskeä Venäjän maaperälle erityisesti yhdysvaltalaisilla ATACMS-ohjuksilla, tilanne on tällä hetkellä epävarma. Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken vieraili Kiovassa syyskuussa, ja toiveet rajoitusten purkamisesta olivat korkealla. Kuitenkin Venäjän viimeaikaiset muutokset ydinasedoktriiniin ja aseiden todelliset vaikutukset ovat herättäneet varovaisuutta Bidenin hallinnossa.

Kastehelmien arvioiden mukaan Ukraina voisi nykyisillä länsiohjuksilla uhata Venäjällä satojen kilometrien etäisyydellä sijaitsevia sotilaskohteita, mutta ne eivät riitä sodan ratkaisemiseksi. Venäjä on kyvykäs siirtämään toimintojaan pois länsimaisten aseiden kantamasta alueesta ja toteuttamaan vastatoimia.

Yhdysvaltojen päätökset asiassa heijastavat epäilyksiä Ukrainan nykyisestä toimintakyvystä. Kastehelmi toteaa, että ohjusiskujen kieltäminen Yhdysvaltojen puolesta paljastaa, kuinka vähän he luottavat Ukrainan kykyyn toteuttaa onnistuneita operaatioita.

Zelenskyin uusi voitonsuunnitelma ei ole vielä noussut julkisuuteen kokonaisuudessaan. Suunnitelma on esitelty presidentti Bidenille ja Kahdelle mahdolliselle marraskuussa valtaan astuvalle presidenttiehdokkaalle, Donald Trumpille ja Kamala Harrisille. Tiedetään kuitenkin, että suunnitelma sisältää osia Ukrainan Kurskiin tekemästä hyökkäyksestä, länsimaalaisten aseiden käyttörajoituksista, Yhdysvaltain vahvasta aseellisesta ja taloudellisesta tuesta sekä pääsyä Natoon.

Kastehelmien mukaan suunnitelman keskeinen tavoite on saada Venäjä neuvottelupöytään. Kuitenkin tällä hetkellä ei ole merkkejä siitä, että suunnitelma olisi herättänyt suurta innostusta Ukrainan tukijoissa. Neuvottelupöydän ääreen ei päästä, koska Ukraina on haluton luopumaan alueestaan ja Venäjä on vahvassa asemassa taistelukentällä.

Lisäksi Ukraina valmistautuu talveen heikoin energiainfrastruktuurin varoin ja väsyneillä joukoilla, mikä luo haasteita maan sotilaalliselle kyvykkyydelle. Tilanne Ukrainassa on ristiriitainen ja huolestuttava. Yhdysvaltojen syyskuussa myöntämä 8 miljardin dollarin tukipaketti, joka keskittyy nykyisten puolustuskykyjen ylläpitämiseen, tappioiden korvaamiseen sekä vihollisen pysäyttämiseen, ei riitä palauttamaan vallattuja alueita.

Mikä on siis seuraava askel? Kun tilanne on niin kriittinen, kestääkö lännen tuki, ja kääntyykö sota Ukrainan hyväksi odotettavissa olevaan tulevaisuuteen?