Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto arvioi, että Euroopan keskuspankki (EKP) saattaa laskea ohjauskorkoa kokouksessaan parin viikon päästä. Tämän kehityksen myötä, korkoineen tulee muutoksia, jotka koskettavat niin asunnonostajia kuin sijoittajia.

Joulukuussa EKP:n on tarkoitus päivittää talous- ja inflaatioennusteensa, ja Kuusiston mukaan siellä voi olla luvassa jopa uusi koronlasku. Tämä tarkoittaa, että loppuvuoden aikana voimme odottaa kahta erillistä korkoalueiden laskua.

Yhteisössä vallitsee vahva käsitys euroalueen talouskehityksen heikkoudesta, ja tämä on johtanut inflaatiopaineiden heikkenemiseen. Tästä syystä EKP voi toimia aiempaa nopeammin korkopäätöksissään.

Lyhyemmän aikavälin euriborkorko seuraa tiiviimmin EKP:n ohjauskorkoa. Kun taas vuoden euribor hiljalleen hinnoittelee tulevia korkotasoja, ja on siksi ollut pitkään alhaisemmalla tasolla kuin lyhyet korot. Jos EKP tekee odotetun päätöksen, ensi vuoden loppuun mennessä ohjauskorko voi olla vain kahdessa prosentissa ja euriborkorkojen odotetaan olevan samassa tuntumassa.

Kuusisto ennustaa, että 12 kuukauden euribor tulee laskemaan nopeammin kuin lyhyemmät korot, jotka reagoivat EKP:n toimiin. Nordea, toinen merkittävä pankki, arvioi, että ensi kesänä lyhyet viitekorot voivat olla kahden prosentin tuntumassa.

Myös OP-ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela on samoilla linjoilla ja odottaa, että EKP pudottaa ohjauskorkoa 0.25 prosenttiyksikköä. Hänen mukaansa korkoja lasketaan tulevina vuosina säännöllisesti, ja syksyllä 2025 korkotaso saattaa olla yli kahden prosentin.

Geopoliittiset riskit, kuten Lähi-idän kriisi ja öljyn Hinnan nousu, voivat kuitenkin estää korkojen laskemista, Kortela huomauttaa.

Asuntokaupalle korkojen laskeminen voi tuoda helpotusta, ja Kortela uskoo, että asuntokauppa on jo alkanut elpyä. Tilastokeskuksen mukaan elokuussa vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja tehtiin 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntojen hinnat saattavat ensi vuonna nousta noin kolme prosenttia, mutta on syytä muistaa, että korkojen taso on nyt eri kuin aikaisemmin, jolloin korkot olivat lähes nollassa.

Korona-aika ravisteli asuntomarkkinoita monella tavalla. Pandemian aikana ajateltiin, ettei korot nouse, ja kysyntä isoille kodeille oli voimakasta. Perheiden muuttuvien tarpeiden ja kysynnän myötä markkinat ovat saaneet uusia piirteitä.

Kysymykset asuntokaupan elpymisestä jäävät edelleen ajankohtaisiksi ja ovat puheenaiheena talousyhteisössä. Kun hyväksytään mahdollisuus matalampiin korkoihin, harva uskoo, että ratkaisut viivästyvät enää pitkään.