HIFK Jättää Lisenssihakemuksen Jättämättä

HIFK on ilmoittanut, että se ei aio hakea lisenssiä naisten jääkiekoilun pääsarjaan, Auroraliigaan, ensi kaudeksi. Toimitusjohtaja Alexander Sneen on perustellut päätöstä tiedotteensa kautta.

Sneen mainitsi, että syynä ovat Auroraliigan uudet lisenssiehdot sekä epävakaat taloudelliset olosuhteet, mikä herättää kysymyksiä seuran päätöksenteossa.

Henni Laaksosen Yllätys HIFK:n Perusteluista

Auroraliigan johtaja Henni Laaksonen väittää, että HIFK:n esittämät perustelut eivät pidä paikkaansa. Laaksonen aikoo julkaista lisenssiehdot omilla verkkosivuillaan, jotta asiat saadaan selvitettyä.

Hänen mukaansa HIFK:n näkemys lisenssin kustannuksista on virheellinen, sillä lisenssin myötä seurat hyötyvät taloudellisesti.

Toivetta Vuoropuhelusta HIFK:n Kanssa

Laaksonen kertoo, ettei vuoropuhelua HIFK:n kanssa ole käyty, mikä lisää epäselvyyksiä tilanteessa. Hän odottaa edelleen yhteydenottoa Sneeniltä.

"Haluan, että asiat käsitellään avoimesti, koska HIFK:n mediassa esittämät syyt eivät ole totuudenmukaisia," Laaksonen sanoo.

Selkeytystä Lisenssiehtoihin Auroraliigalta

Auroraliiga pyrkii selkeyttämään tilannetta julkistamalla lisenssiehdot, jotta myös muut seurat ymmärtävät vaatimukset. Lisenssiehtojen myötä seurat voivat saada kehitystukea, mikä helpottaa niiden taloudellista tilannetta.

Jokaisen kehitysvaiheen täyttämisestä voi seurata rahallista tukea, jopa 15 000 euroa. Seurat voivat myös pyytää siirtymää, jos niillä on selkeä suunnitelma vaatimusten täyttämiseksi.

Yhteistyön Toiveet Jatkuvat

Laaksonen toivoo, että Auroraliiga ja HIFK pääsisivät yhteisymmärrykseen ja pystyisivät puhumaan ongelmista suoraan. Hän uskoo avoimen vuoropuhelun olevan avain ongelmien ratkaisemiseen.

"Haluan, että pääsemme samalle sivulle ja voimme yhdessä kehittää tilannetta," hän sanoo.

Tilanne Jatkuu Melko Jännittävänä

HIFK:n toimitusjohtaja Alexander Sneen ei ole vielä kommentoinut tilannetta tai Laaksosen väitteitä, mikä tekee tilanteesta entistä mielenkiintoisemman. Auroraliigan tulevaisuus ja seurojen taloudellinen kestävyys ovat nyt enemmän kuin koskaan pinnalla.