BRYSSEL – Suomen elinkeinoelämä ja hallitus ovat huolissaan suurimpien EU-maiden yrityksille jakamista tuista. Eroavat ratkaisut aiheuttavat eripuraa, ja tilanne herättää kysymyksiä kansallisen kilpailukyvyn tulevaisuudesta.

Pandemian aikana EU vapautti yritystukien jakamisen sääntöjä, ja tämä vapautus on jatkunut edelleen. Suuret jäsenmaat, kuten Saksa ja Ranska, pystyvät jakamaan yrityksilleen huomattavia investointitukia, kun taas pienemmät jäsenmaat, kuten Suomi, kamppailevat saada samoja mahdollisuuksia.

Tukipolitiikkaa ohjaa tarve vastata Yhdysvaltojen houkuttelevaan yritystuki- ja verohelpotusmalliin, mikä luo epätasapainoa EU:n sisämarkkinoilla ja vääristää kilpailua. Ekonomisti Jyri Häkämies EK:sta on nostanut esiin huolen siitä, miten tällaiset tukiyksilöinnit voivat vaikuttaa Suomen yritysten kilpailukykyyn.

"Hallituksen on tärkeää pyrkiä tiukempaan valtiontukien sääntelyyn, mutta nykysuuntauksilla ei ole realistisia mahdollisuuksia", Häkämies toteaa.

Häkämies kysyy myös: "Onko voittona olla yksin oikeassa?" Tämä viittaa siihen, että vaikka hallitus saattaa nojata tiukkoihin sääntöihin, se voi eristyksissä jättää Suomelle korkeintaan symbolista voittoa.

Uusien rahoitusmallien kehittämiseksi EK on ehdottanut EU:n investointirahaston perustamista. Tämä malli mahdollistaisi suoran tuen kohdentamisen yrityksille ja niiden projekteille sen sijaan, että se jaettaisiin jäsenvaltioiden välillä, kuten nykyisin bruttokansantuotteen mukaan.

Suomen hallituksen visio kilpailukyvyn parantamiseksi EU:n tulevalla kaudella korostaa tarvetta keskittyä vihreisiin investointeihin ja innovaatioihin. Kuitenkin EK:n näkemyksen mukaan tämä ei toteudu, jos rahoitus jää suuren valtioiden välisen jakopolitiikan varaan.

Kansainvälisessä kilpailussa Suomi ei voi jäädä competitiivisesti jälkeen. Kun tukirahoitus kohdistuu parhaille hankkeille, Suomi voi parantaa asemaansa ja päästä saavan puolelle EU:ssa.