Euroopan keskuspankin (EKP) lokakuun kokouksessa, joka pidetään ensi torstaina, ennakoidaan todennäköisesti 25 korkopisteen laskua, arvioi Markkinaraati. Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto uskoo, että tämä koronlasku voisi olla vain alkua, ja EKP saattaa tehdä vastaavan päätöksen myös joulukuussa.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich huomauttaa, että on epätodennäköistä, että EKP päästäisi irti varovaisuudestaan ja laskisi korkoja voimakkaammin kuin 0,25 prosenttiyksikköä kerrallaan ilman merkittäviä muutoksia talouden näkymissä. Aktian pääekonomisti Lasse Corin tukee tätä näkemystä: "Olisi yllättävää, jos keskuspankki ryhtyisi radikaaleihin toimiin ilman selkeää tarvetta."

Von Gerich arvioi euroalueen korkotasojen olevan pitkällä aikavälillä noin 2–2,5 prosenttia, mikäli taloudellinen kehitys pysyy vakaana. Kivipellon mukaan kuitenkin riski korkojen laskemiselle on suurempi kuin nousulle. "Yhdysvalloissa tasapainokorko voisi olla kolme prosenttia, Euroopassa taas mahdollisesti vain kaksi, ja huonossa tapauksessa jopa alle sen," hän toteaa.

Kuitenkin nollakorkojen paluu ei ole täysin mahdotonta. Von Gerich sanoo: "Olisi hölmöä sulkea pois mitään skenaariota." Vaikka markkinoilla on keskusteltu negatiivisista koroista, EKP tuskin haluaa palata tähän käytäntöön. "Pandoran lipas on avattu, ja siellä on kääntymistä. Vaikka negatiiviset korot eivät olleet menestyksekkäitä, tarvittaessa nollakorot ovat taas käytettävissä," von Gerich huomauttaa.

Jos Euroopan talous tuntuu heikolta ja inflaatio uhkaa jäädä pysyvästi alle tavoitteen, von Gerich varoittaa, että EKP saattaa huolestua deflaatiosta. "Kaiken kaikkiaan korkoase käytetään loppuun asti. Vaikka tämä ei ole toivottava kehityssuunta, se on täysin mahdollinen," hän jatkaa. Tällä hetkellä talouden ja korkopolitiikan kehitys herättää laajaa huolta, kun asiantuntijat pohtivat keinoja, joilla talous saadaan takaisin kasvu-uralle.