Ruotsissa vallitseva verotusmalli näyttäisi olevan paljon houkuttelevampi vaihtoehto myös Suomelle. Onko meidän aika oppia naapurimaastamme ja kehittää omaa verojärjestelmäämme? Ruotsalaiset näyttävät ottavan paremmin irti markkinatalouden mahdollisuuksista, ja perintöveron uudistus on yksi keskeinen esimerkki tästä.

Suomessa pieniä perintöjä verotetaan ankarasti, kun taas Ruotsi on onnistunut luomaan omistajuutta sekä houkuttelemaan takaisin maastamuuttaneita. Ruotsi poisti perintö- ja varallisuusverot noin 20 vuotta sitten, mikä johti siihen, että monet varakkaat omistajat muuttivat takaisin verotuksen kevennyttyä.

Esimerkiksi Ikea-ketjun perustaja Ingvar Kamprad palasi Ruotsiin 40 vuotta kestäneen veropakonsa jälkeen. Tämä on selvä todiste siitä, että verojen keventäminen voi todella vaikuttaa omistajien valintoihin ja talouden elinvoimaisuuteen.

Suomessa omistajien intressi on siirtää varansa maihin, joissa veroasteet ovat alhaisempia. Perintövero, vaikka siihen liittyvät huojennuksetkin otetaan huomioon, rajoittaa suomalaisyritysten kasvua ja hankaloittaa investointeja. Omistajien on varauduttava perintöveron maksamiseen jopa kymmenen vuoden maksuaikajärjestelmän kautta, mutta korko, joka tähän liittyy, voi olla kova taakka.

Miksi Suomi sitten verottaa miniperintöjä ankarasti? Suomessa vain alle 20 000 euron perinnöt ovat verovapaita, mikä on huomattavasti matalampi raja verrattuna moniin muihin maihin, kuten Saksaan ja Sveitsiin. Monissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa, puoliso ei maksa perintöveroa lainkaan ja lasten osalta alarajat ovat paljon Suomea korkeammalla.

Tutkimuslaitos IFN:n professori Daniel Waldenström on korostanut, että modernissa lännessä yhteiskuntaa tulisi kehittää siten, että varallisuutta kasvatetaan kaikilla, ei vain rikkaita verottamalla. Ruotsissa verotuksen kohdistaminen varallisuuden tuottoon, kuten osakesäästötilijärjestelmään, on johtanut talouskasvuun ja hyvinvointiin.

Suomessa perintövero on yksi inhotuimmista veroista. Valtaosa kansasta haluaisi vähentää erityisesti juuri tätä veroa. Monet suomalaiset ovat epätoivoisia tilanteessa, jossa he ovat velvollisia maksamaan veroa, vaikka perintö olisi käytännössä mahdotonta saada käyttöön, kuten leskien tapauksessa, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää kuolinpesän omaisuutta.

Nykyinen perintöverojärjestelmä ei tue kotimaista yrittäjyyttä, työllistämistä eikä omistajuutta. Ruotsin malli tarjoaa meille esimerkin siitä, kuinka taloudellista elinvoimaa voidaan tukea. Ilman muutosta ei Suomi voi nousta talouskuopasta tai luoda edellytyksiä kaikille, ei vain urheilijoille tai lottovoittajille, vaan myös joka päiväisille kansalaisille, jotka ansaitsevat mahdollisuuden menestyä ja kartuttaa varallisuutta.