Hallitus on asettanut tavoitteekseen talouskasvun edistämisen ilman julkisen talouden tai verotulojen välitöntä rasittamista. Tämä on kuitenkin haastavaa, sillä tehokkaat toimet, jotka todella vaikuttavat nopeasti, aiheuttavat väistämättä kustannuksia lyhyellä aikavälillä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan julkaistavassa muistiossa ”Yhteisveron lasku on arvioitua kannattavampaa” (Etla Muistio 151) yksi nopeimmin vaikuttava kasvutoimi olisi yhteisveron alentaminen, mikä voisi tuoda merkittäviä etuja niin yrityksille, työntekijöille kuin julkiselle sektorillekin.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan tutkimuskirjallisuudessa on kuitenkin usein unohdettu arvioida yhteisöveroprosentin vaikutuksia laajemmin. Yhteisöveron alennuksella on moninaisia vaikutuksia, jotka ulottuvat pidemmälle kuin pelkästään yritysten voittoihin.

”Yhteisöveron alennus voi lisätä työllisyyttä, nostaa ansiotasoa sekä lisätä kulutusta. Kaikki nämä seikat vaikuttavat lopulta verotuloihin”, Kangasharju huomauttaa.

Vaikka vaikutukset eivät välittömästi näy, hän ehdottaa, että veronalennusta tulisi tarkastella investointina. Talouden parantuessa ja yritysten tuottojen kasvaessa, investointien myötä villeistä talouskasvuista syntyy uusia verotuloja.

Kangasharjun mukaan, vaikka lyhyellä aikavälillä yhteisöveron alentaminen saattaisi vähentää julkisia verotuloja, pitkällä aikavälillä vaikutukset kääntyvät myönteisiksi: työllisyyden parantuessa myös ansio- ja kulutusverot lisääntyvät, mikä elvyttää taloutta entisestään.

Erityisesti vuonna 2023 arvioituna yhteisöveron vähentäminen 20 prosentista 15 prosenttiin voisi lisätä Suomen bruttokansantuotetta jopa neljällä prosentilla. Tämän laskelman myötä on kuitenkin otettava huomioon myös työllisyyden kehitykseen liittyvät epävarmuudet.

Tuottavuuden parantaminen julkisissa palveluissa ja osaavan työvoiman kouluttaminen voisivat olla avaintekijöitä, joiden kautta yhteisöveron alentamisesta saatu hyöty realisoituisi. Kangasharju myös ehdottaa, että samaan aikaan tulisi pienentää ansiotulojen korkeimpia marginaaliveroja, mikä nostaisi sekä kotitalouksien että yritysten kulutusta.

”Mikäli alijäämä ei saa kasvaa edes lyhyellä aikavälillä, on järkevää tarkastella omaisuuden myyntituloja julkisen talouden vakauden varmistamiseksi”, hän lisää. Samalla hallitusohjelmassa suunniteltuja neljän miljardin euron investointeja tulisi harkita tarkkaan, sillä niiden tuotto on pitkälti heikompi kuin veronalennusten mahdollistamat hyödyt.

Yhteisöveron alentamisen mahdollisuus edellyttää kuitenkin ennakoivaa talouspolitiikkaa, joka ottaa huomioon eri toimijoiden tarpeet ja resurssit, jotta talouskasvun tukeminen voi toteutua kestävästi.