Kansanedustaja Jessi Jokelainen (vas) käsittelee Uuden Suomen blogissaan maahanmuuttajalasten oppimistuloksia ja herättää tärkeitä kysymyksiä aiheesta. Viime aikoina on keskusteltu Jyvaskylän yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tekemästä tutkimuksesta, joka paljastaa, että ensimmäisen polven maahanmuuttajalapsista jopa 61 prosentilla on heikko lukutaito. Tämä tulos tarkoittaa, että näillä lapsilla ei ole riittäviä tietoja ja taitoja osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toiminnoihin.

Oppiminen maahanmuuttajalasten keskuudessa on haastavaa, sillä monet lapset tulevat erityyppisistä kulttuuritaustoista ja heidän kielitaitonsa vaihtelee huomattavasti. Ex-opettajana Jokelainen kertoo, kuinka jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja tarvitsee yksilöllistä tukea heidän oppimisensa tueksi. Hän huomauttaa, että kielen oppiminen on elintärkeä osa integraatiota ja yhteiskuntaan sopeutumista.

Yllä olevat haasteet ovat vain osa laajaa kysymystä, joka liittyy maahanmuuttoon ja sen vaikutuksiin koulutuksessa. Opettajien kaipaama tuki on usein riittämätöntä, mikä tekee opetustilanteista mahdottomia. Onko meidän siis pakko tehdä enemmän, jotta tämä ongelma saadaan ratkaistua? Korkeakoulutuksen ja valtion yhteistyö voisi olla yksi nykyaikainen ratkaisu ongelmaan.

Koulupolitiikan päättäjien on syytä kiinnittää huomiota näihin haasteisiin ja pyrkiä kehittämään ohjelmia, jotka tukevat erityisesti maahanmuuttajalasten koulutusta ja kielitaidon kehittämistä. Jos emme saa tätä asiaa kuntoon, mitä tapahtuu tulevaisuuden sukupolville?