Vain 11 prosenttia pk-yrittäjistä katsoo, että julkiset hankinnat on jaettu riittävän pieniin osiin, jotta he voivat osallistua kilpailutuksiin. Tämä luku on huolestuttava, sillä se osoittaa, että monilla pk-yrityksillä on vaikeuksia päästä mukaan hankintoihin, jotka voisivat auttaa heitä kasvamaan ja kehittymään.

Aiemmissa Yrittäjägallupeissa on kysytty samaan aiheeseen liittyvistä asioista, ja tulokset ovat osoittaneet, että tilanne on vain heikentynyt vuosien myötä. Tämä on erityisesti huolestuttavaa nyt, kun kunnallis- ja aluevaalit lähestyvät. Julkisten hankintojen merkitys on noussut entistä tärkeämmäksi, ja ehdokkaiden tulisi esittää käytännön ratkaisuja, jotka tukevat paikallista elinvoimaa.

”Kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi jakaa hankinnat niin, että myös pienet yritykset voivat jättää tarjouksia. Tämä lisäisi kilpailua ja innovaatiota markkinoilla”, sanoo Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä. Hän huomauttaa, että hankintakriteerien tulisi olla sellaisia, että pk-yritykset pystyvät ne täyttämään.

Tutkimuksessa, joka toteutettiin maaliskuussa 2023, osallistui 1 128 pk-yritysten edustajaa, joista 45 prosenttia oli yksinyrittäjiä. Tulokset osoittavat, että suuremmissa yrityksissä, jotka työllistävät yli kymmenen henkeä, on tyytyväisyyttä enemmän – peräti 24 prosenttia niistä uskoo, että julkiset hankinnat on jaettu riittävästi.

Toisaalta yksinyrittäjät sekä asiantuntijapalveluja tarjoavat yritykset ovat tyytymättömiä nykytilanteeseen. Alueellisia erojakin on havaittu; Itä-Suomessa 16 prosenttia yrittäjistä kokee saaneensa riittävästi mahdollisuuksia, kun taas Länsi-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla vastaava luku on vain 9 prosenttia.

85 prosenttia yrittäjistä vaatiikin, että julkisissa hankinnoissa tulisi paremmin huomioida pienet yritykset. Mielenkiintoista on, että lähes puolet, 47 prosenttia ummuskota, että kunnallisten ja hyvinvointialueiden tulisi yksityistää enemmän liiketoimintojaan, mikä nähtäisiin positiivisena asiana. Vastustajia on 28 prosenttia, ja neljännes ei osaa ottaa kantaa asiaan.

Esimerkiksi kunnat hoitavat nykyisin omaa liiketoimintaansa pesuloista taloushallintaan, mikä vie resursseja varsinaiselta ydintehtävältä. ”Kun kunta siirtää toimintojaan markkinoille, se voi keskittyä paremmin lakisääteisten velvoitteiden ja ydintehtäviensä hoitoon”, Jaskari selittää.

Vaikka julkisten hankintojen kenttä on haastava, ovat pk-yrittäjät huomanneet, että julkisten hankintojen parantamisessa on myös mahdollisuuksia. On tärkeää luoda tiiviimpää vuoropuhelua pk-yritysten ja julkisen sektorin välille, jotta molemmat osapuolet voivat hyötyä keskinäisestä yhteistyöstä.

Menestyvä hankintaprosessi voidaan rakentaa seuraamalla muutamia tärkeitä periaatteita: ilmoita hankinta-aikeista ajoissa, käy markkinavuoropuhelua, arvioi hankintojen vaikutukset, jaosta hankinnat osiin, sekä käytä dynaamisia hankintajärjestelmiä ja innovaatiokumppanuuksia. Noudattamalla näitä ohjeita kunnat voivat avata ovia pk-yrityksille ja edistää taloudellista kasvua.

Lisäksi on hyvä muistaa, että tehokkaat hankintakäytännöt eivät ainoastaan hyödy yrittäjiä, vaan koko yhteiskuntaa, sillä ne voivat lisätä vaikuttavuutta ja säästää verovaroja. Julkisen sektorin tulisi nähdä pk-yrittäjät kumppaneina, ei vain kilpailijoina.