Kansainvälisten taloussuhteiden aikakausi on muuttumassa radikaalisti, ja perinteiset optimistiset taloudelliset mallit ovat menneitä aikoja. Nykyisin nähtävä nollasummapeli ja sisäänpäin kääntyminen vetoavat yhä useampaan valtioon.

Tuoreimmat tilastot kertovat karua kieltä: maailmankauppa on hidastumassa. Erityisesti maaryhmien, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan, välisten taloussuhteiden kylmentyminen heijastuu joka puolelle talouden kentällä. Kehitys näkyy suorissa ulkomaisissa investoinneissa, jotka ovat tulleet entistä ennakoimattomammiksi.

Teknologiset murrokset, kuten tekoäly ja vihreä energia, ajavat valtiot entistä enemmän kohti kilpailun kuilua, eikä niinkään valtion roolin supistumiseen. Valtiontukien, kauppasaarron ja erilaisten rajoittavien toimien lisääntyminen muiden suurvaltojen keskuudessa osoittaa, että kilpailu maailmanmarkkinoilla on kiristymässä.

Maailmantalouden pirstoutuminen, joka tunnetaan myös geotaloudellisena fragmentaationa, tulee todennäköisesti voimistumaan. On epätodennäköistä, että maailmantalouden tulevaisuus muistuttaisi kylmän sodan aikakautta kaksinapaisuutena. Useat kehittyvät maat pyrkivät nykyisin pysymään eristyksissä lännen ja idän välisestä kilpailusta. Tämä "aidalla istujien talous" perustuu kumppanuuksien solmimiseen eritasoilla eri maiden kesken. Esimerkiksi Suomi ja EU:n on osattava navigoida tässä monimutkaisessa ympäristössä tehokkaasti.

Jatkossa toimitusketjujen tuntemus ja resilienssi korostuvat entisestään geopolitiikan vuoksi. Tämä tarkoittaa, että yritysten on ymmärrettävä ja ennakoitava riskejä, jotka nousevat geopoliittisen kontekstin myötä. Miten yritysten tulisi valmistautua tähän uuteen normaaliin?

Kolme keskeistä periaatetta ovat keskiössä:

Ensinnäkin, yritysten on pystyttävä tunnistamaan geopoliittisia riskejä ja arvioimaan niiden voimaa. Niiden integroiminen osaksi yrityksen strategista päätöksentekoa on elintärkeää, sillä reagoiminen jo tapahtuneisiin riskeihin voi olla liian myöhäistä ja kalliimpaa kuin ennakoiminen.

Toiseksi, toimitusketjujen kestävyys – kuinka hyvin ne voivat sopeutua muutoksiin – on entistä tärkeämpää. Vaikka kustannustehokkaita vaihtoehtoja ei aina ole, riskit on tunnistettava ja niiden mahdollinen hinta laskettava.

Kolmanneksi, valtion ja yksityisen sektorin yhteistyö on korostuvaa. Valtion on ymmärrettävä, miten geopoliittiset haasteet vaikuttavat yrityksiin, jotta tukea voidaan tarjota oikeanlaisesti. Tämä tulee olemaan avainasemassa ulkoministeriön pyrkiessä parantamaan yrityspalveluitaan ja suhteitaan muun muassa liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamisessa.

Jos olet organisaation tai yrityksen päättäjä, tämä voi olla hetkesi nousta esiin miljardiluokan mahdollisuuksien äärellä! Onko sinulla valmiudet vastata haasteisiin, jotka geopoliittinen muutos tuo mukanaan? Näytä, että olet valmis tulemaan voittajaksi tässä pelissä!