Suomenlahden rannikolla on tällä hetkellä käynnissä kaikkien aikojen suurin sotaharjoitus, johon osallistuu yhteensä 11 Nato-maata. Harjoitus, jonka nimeksi on annettu Freezing Winds (Jäätyvät Tuulenpuuskat), tarjoaa merivoimille ainutlaatuisen mahdollisuuden testata kykyjäänsä äärimmäisissä sääolosuhteissa.

Porvoossa Emäsalon kärjessä pidetyssä mediatilaisuudessa harjoituksen johtaja, kommodori Marko Laaksonen, kuvaa tilannetta pelkästään rajuksi. ”Nimension mukaisesti Freezing Winds, eihän se muuta voi olla. Mutta ensi vuonna odotetaan jo Sunny Beach 25:ttä”, hän virnistää viitaten tulevaan harjoitukseen.

Laaksosen mukaan liittolaiset ovat erityisen kiinnostuneita Suomesta, sillä maamme tarjoaa haastavia ympäristöjä harjoittelulle. Tällä hetkellä noin 4000 sotilasta 12 eri Naton jäsenvaltioista, kuten Yhdysvalloista, Ranskasta ja Ruotsista, ovat mukana. Merellä operoi 30 alusta, ja ilmassa lentää useita hävittäjiä, helikoptereita ja merivalvontakoneita.

Myös Itämeren strateginen merkitys on noussut esille harjoituksen aikana. Kenraalimajuri Robert Sofge, Yhdysvaltain merijalkaväen Euroopan ja Afrikan joukkojen komentaja, toteaa: ”Itämeri on tärkeä alue, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Suomen liittolaisten rooli on kriittisen tärkeä.”

Ranskalaiset sotilaat ovat myös saapuneet Itämerelle, ja heidän joukkojaan johtava vara-amiraali Jean-Francois Querat kuvaa tilannetta erikoislaatuiseksi ja haastavaksi. Querat painottaa, että ranskalaiset oppivat alueen erityispiirteistä liittolaisten avustuksella.

Kuitenkin huoli hybridisodankäynnin uhista, kuten viimeaikaisista kaapelirikkojen kaltaisista häiriöistä, vaivaa komentajia. Suomen merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen, korostaa yhteistyön tärkeyttä sotilaiden ja siviiliviranomaisten välillä, jotta hybridiuhkiin pystytään varautumaan tehokkaasti.

Tämä ainutlaatuinen sotaharjoitus on paitsi vahvistanut kansainvälisiä suhteita, myös nostanut esiin Itämeren turvallisuuskysymykset, mikä tekee harjoituksesta entistä tärkeämmän nykypäivän geopoliittisessa ympäristössä. Tulevaisuudessa voimme odottaa yhä tiiviimpää yhteistyötä ja kehitystä Naton jäsenvaltioiden välillä.