Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on aloittanut selvitykset ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamiseksi, minkä myötä tavoitteena on tarjota turvaa suuremmalle joukolle kansalaisia. Tämä kehitys on herättänyt huolta ammattiliittojen keskuudessa, jotka pelkäävät alakulttuurin heikkenevän ja jäsenyysmäärien laskevan merkittävästi.

Aikaisemmat yritykset luoda yleistä ansiosidonnaista tukea ovat kariutuneet työmarkkinajärjestöjen jyrkkään vastustukseen. Nyt ainakin yhden suurimmista ammattiliitoista johdossa on alettu keskustella mahdollisuudesta irtautua työttömyyskassoista ja keskittyä liittojen ydintehtäväihin, joihin kuuluu jäsenten etujen puolustaminen ja työehtojen neuvottelu.

Nykyisin ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa vain liittymällä työttömyyskassaan, mutta on herännyt keskustelua siitä, että tuki voitaisiin ulottaa myös kassojen ulkopuolella oleviin työntekijöihin. Tämä voisi olla mahdollista, sillä työttömyysvakuutusmaksuja maksavat myös ne, jotka eivät kuuluu työttömyyskassoihin.

Yhteiskunnassa työtön ja työllistetty eivät ole enää vain työntekijöitä ja työttömiä, vaan mahdollisia koulutuspolkuja ja tukimuotoja tarvitaan yhä enemmän. Hallitus on sitoutunut tutkimaan ansiosidonnaisen rahoitusmalleja, joilla voitaisiin varmistaa kattava järjestelmä ilman työttömyyskassakriteereitä.

Erityisesti yrittäjät ovat nostaneet esiin huolia työttömyyskassojen roolista. Esimerkiksi Yleinen työttömyyskassa (YTK) on saavuttanut suurta suosiota, kun monet yrittäjät ovat suositelleet sen jäsenyyttä. YTK:n jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti, samalla kun perinteiset liittokassojen jäsenyydet ovat vähentyneet.

Hallituksen ajamat muutokset voisivat vaikuttaa merkittävästi ammattiliittojen asemaan ja niiden rooliin työmarkkinoilla. Mikäli työttömyyskassoihin liittyvä jäsenyys muuttuisi vähemmän merkitykselliseksi, se saattaisi vähentää työntekijöiden halukkuutta liittyä ammattiliittoihin.

On myös huomioitava, että työttömyyskassojen jäsenyyden pakollisuus on ollut esillä keskusteluissa. Vasemmistoliitto on pitänyt tärkeänä puolustaa työttömyyskassojen asemaa työläisten suojelemiseksi. Hallitus on päättänyt tutkia, mitä hyötyjä ja haittoja eri mallit tuovat, ja mitä vaikutuksia muutoksilla on työntekijöiden turvaverkkoihin.

Palkansaajaliitot ovat kiinnittäneet huomiota myös siihen, että monilla on edelleen syy kuulua ammattiliittoon, erityisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan vuoksi. He uskovat, että liittojen tarjoamat etuudet, kuten lakkoavustukset ja työehtosopimusten neuvottelu, ovat tärkeitä asioita moni työntekijälle. Kuitenkin on pelko, että mikäli ansiosidonnaista turvaa laajennetaan ilman työttömyyskassajäsenyyttä, tämä puoli heikkenee ja voi ajaa työntekijöitä etäämmälle liitoista.

Hallitus aikoo tarkastella näitä kysymyksiä tarkemmin kevään kehysriihessä, jolloin toimenpiteitä voidaan mahdollisesti päättää. Mitä tämä tarkoittaa ammattiliittojen tulevaisuudelle ja työntekijöiden turvaverkoille, jää vielä nähtäväksi.