Hallitus hyväksyi torstaina lisätalousarvion, johon on varattu jopa 400 miljoonaa euroa Länsiradan rakentamisvaiheen rahoittamiseksi. Kuitenkin kaupungit, jotka ovat mukana hankkeessa, joutuvat itse rahoittamaan hanketta vähintään saman verran, eli 400 miljoonalla eurolla.

Ensi vuodelle on budjetoitu 10,55 miljoonaa euroa, mutta epäselvyyttä on edelleen siitä, riittääkö tämä kunnalle. Tämä tarkoittaa, että kuntien toiveet valtion suuremmasta osallistumisesta ovat osin haudattu, ja monet kunnat kamppailevat vaikean taloustilanteen kanssa. Kunnat ovat yrittäneet neuvotella omaa rahoitusosuuttaan pienemmäksi, mutta niissä on kasvavaa tyytymättömyyttä valtion nykyistä panostusta kohtaan.

Yksi hankkeen päätöksentekijöistä kuvailee hallituksen päätöstä odotetuksi, mutta kuitenkin harmilliseksi, sillä valtion osuus ei näytä kasvavan. Etenkin perussuomalaiset ovat kritisoineet hanketta, sillä heidän riveissään pitää kaksi avainministeriötä, liikenneministerin ja valtiovarainministerin, ja puolueen asenne hankkeeseen on varautunut.

Kuntien kriittisyys hanketta kohtaan on herättänyt huolta – monet kuntien taloustilanteet ovat jo ennestään heikkoja, mikä vaikeuttaa investointeja. Länsirata-hankkeeseen osallistuvat kunnat ovat Helsinki, Espoo, Kirkkonummi, Vihti, Lohja, Salo ja Turku, joista kuntien osuus omistuksesta on 49 prosenttia. Loput 51 prosenttia kuuluu valtiolle.

Tilanne on hankala erityisesti sen jälkeen, kun Helsinki päätti jäädä ulos esisopimuksesta, joka koski rakennusvaiheen rahoitusta. Tämä on saanut muut kunnat maksamaan enemmän, sillä Helsingillä on suuri osuus hankkeen rahoituksessa.

Kunnat ovat hätäytyneitä ja yrittävät neuvotella valtion kanssa rahoituksen käyttöjärjestyksestä, jotta ensin käytettäisiin valtion 400 miljoonaa euroa, sitten 500 miljoonan euron lainapääomaa, ja viimeiseksi kunnallista 400 miljoonan euron rahoitusosuutta. Lohjan kaupunkirakennejohtaja Pekka Puistosalo kertoo, että tämä malli voisi lisää kiinnostusta kunnissa ja valtuustoissa hanketta kohtaan.

Neuvottelut kunnallisten kustannusten jakamisesta ovat myös käynnissä, mutta on epäselvää, miten kunnat jakavat rahoitusosuudet keskenään. Kyse on nollasummapelistä: jos yksi kunta saa helpotusta, muut joutuvat maksamaan enemmän. Tämä tekee neuvottelusta hankalaa, mutta Puistosalo on optimistinen, että tahtoa hankkeen toteuttamiselle löytyy, mikäli valtio joustaa rahoituksen jakamisessa.

Kunnat arvioivat, että valtuustot pääsevät äänestämään asiasta ensi vuoden puolella, mutta Salon ja Kirkkonummen valtuustoissa on jo ilmennyt kriittisiä näkemyksiä hanketta kohtaan. Tämä kaikki herättää kysymyksen: Onko 400 miljoonaa euroa riittävä summa Länsiradan toteuttamiselle, ja riittävätkö kunnat todella taloudellisesti tähän uusiin haasteisiin?