Hallitus on viimein päättänyt, että valtion osuus länsiradan rakennuskustannuksista on 400 miljoonaa euroa. Tämä päätös, joka tehtiin lisäbudjetissa, merkitsee, että osakaskuntien, kuten Turun, Salon, Espoon, Lohjan, Vihdin ja Kirkkonummen, on kaivettava kuvettaan yhtä paljon kuin valtio.

Kunnat ovat kuitenkin ilmaisseet huolensa siitä, että heidän osuutensa kustannuksista on liian suuri. Niiden mukaan nykyiset arvioidut kustannukset voivat aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia, ja kunnalliset viranomaiset toivovat oman taloudellisen vastuun pienentämistä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) korosti hallituksen sitoutumista päätökseensä ja tapasi kansalaisia Turkussa. Hän painotti, että nykyinen hallitus on keskittynyt valtiontalouden kestävyyteen ja velkaantumisen hillitsemiseen. Purra ilmoitti myös, että koko infrastruktuuripaketti, johon länsirata kuuluu, rahoitetaan valtion omaisuustuloilla, eikä infrahankkeisiin oteta lisää velkaa.

Tämä päätös osuu ajankohtaiseen momenttiin, kun Suomi on yrittänyt parantaa liikenneinfrastruktuuriaan ja modernisoida rautatieverkkoaan. Länsiradan parannus tulee tukemaan sekä tavara- että henkilöliikennettä, mikä voi vaikuttaa positiivisesti myös alueen talouteen.

Hallitus aikoo jatkaa keskusteluja osakaskuntien kanssa budjettitukien ja investointien lisäämiseksi, jotta kunnalliset huolenaiheet voidaan huomioida rakentavasti. Osakaskuntien osallistuminen hankkeeseen nähdään kuitenkin elintärkeänä, jotta länsiradan tulevaisuus olisi mahdollinen ja kestävää kehitystä tukevat ratkaisut voitaisiin toteuttaa.