Suomi on Euroopan Unionin suurin kullan, platinan ja palladiumin tuottaja, mutta sen kaivosteollisuus on suurimmaksi osaksi ulkomaisten sijoittajien käsissä. Kaivokset tuottavat myös muita arvokkaita mineraaleja, kuten nikkeliä, litiumia, kobolttia ja kuparia.

Vain harvat metallikaivokset ovat kokonaan tai osittain suomalaisten omistuksessa. Pekka Suomela, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja, kertoo, että Suomessa on vain kaksi suurta metallikaivosta, jotka ovat vähintään 50-prosenttisesti kotimaisia. Viime vuonna Geologisen tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa toiminnassa oli kahdeksan metallikaivosta.

Ulkomaiset investoinnit ovat tulostensa takana. Vuonna 2018 Suomessa oli 11 metallimalmikaivosta, joista yhdeksän oli ulkomaalaisten omistuksessa. Suomela huomauttaa, että suurin osa investoinneista on tullut ulkomailta viime vuosina, mikä on herättänyt kysymyksiä Suomen kaivospolitiikasta ja sen taloudellisista hyödyistä kansalaisten hyväksi.

Liikevaihdosta vain 20–30 prosenttia on kotimaisten omistajien hallussa. Suomelan mukaan syynä tähän on, että Suomessa puuttuu riittävästi pääomaa kaivosten perustamiseen, joka voi vaatia alkuvaiheessa jopa miljardiluokan investointeja.

Euroopassa on herätty miettimään raaka-aineiden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, erityisesti koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä. Suomela toteaa, että Eurooppa kuluttaa 20 prosenttia koko maailman metalleista, mutta tuottaa vain kaksi prosenttia. Sijoittajilla on tämän vuoksi kiire löytää uusia tuotantolähteitä ja varmistaa raaka-aineiden saatavuus.

Suomessa on valtionomistusta metallinjalostuksessa, kuten Terrafame, joka tuottaa nikkeli- ja kobolttisulfaatteja litiumioniakkujen valmistukseen. Valtion omistus on kuitenkin vähentynyt huomattavasti.

Ympäristöhaita on toinen asia, joka kiinnittää huomiota kaivosteollisuudessa. Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää protestoi sitä, että kaivokset tuottavat suuria ympäristöhaittoja, mutta eivät tuo riittävästi taloudellista hyötyä Suomelle. Hän korostaa, että suomalaiset saavat vain kohtuullisen korvauksen luonnonvarojensa käytöstä.

Vaikka kaivosteollisuus on elintärkeä, se on kohdannut kriittistä arviointia erityisesti sen verotuksessa. Suomessa on vuodesta 2024 alkaen voimassa 0,6 prosentin kaivosvero, jota halutaan nostaa jopa 2 prosenttiin, mikä herättää huolta kaivosyhtiöissä.

Kaivosteollisuuden tulevaisuus on epävarma, sillä viimeaikaiset lakiuudistukset ovat vaikuttaneet kaivosvarauksiin, ja uusi varausmaksu on tehnyt varauksista entistä vähemmän houkuttelevia.

Kaivostoiminta onkin herättänyt paljon keskustelua kunnallisella tasolla, sillä monet kunnat eivät halua alueelleen kaivoksia huolimatta niiden tarjoamista työpaikoista ja verotuloista. Kunnat päättävät itse kaavaperusteista, ja vaikka kaivostyöllä olisi hyviä puolia, myös mahdolliset ympäristöhaitat mietityttävät heidän asukkaitaan.