Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan suuri osa maahanmuuttajataustaisista oppilaista saa heikkoja tuloksia Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin noin 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Tämä ilmiö herättää huolta monilla tasoilla, ja entisiltä urheilutähdiltä tullaan kuulemaan korostettuja näkemyksiä aiheesta.

Entinen jalkapalloilija Mehmet Hetemaj, 36, ei yllättänyt tuloksista, sillä hän on seurannut politiikkaa ja nuorten hyvinvointia. "Resurssivaje ja tietyt valinnat toiminta-budjetissa ovat vaikuttaneet nuorten osaamiseen", hän toteaa. Hetemaj itse saapui perheensä kanssa Suomeen nelivuotiaana, ja nykyään hän puhujana korostaa perhesiteiden merkitystä nuorten koulunkäynnissä.

"Kun vanhemmat kannustavat lapsiaan oppimaan kieltä ja oma-aloitteiseen opiskeluun, se auttaa nuorta menestymään. Mutta meillä on myös yhteiskunnallinen vastuu, että voimme tarjota parhaita mahdollisia keinoja kotoutumiseen ja opiskeluun", hän jatkaa.

Tutkimuksen tuloksissa näkyy eroja ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajien kesken. Hetemaj kertoo, kuinka hänen omassa Kosovon albanialaisessa yhteisössään asenteet opiskelua kohtaan ovat muuttuneet ajan myötä. Aikaisemmin oli painotettu nopeaa työllistymistä, mutta nyt huomio on siirtynyt korkeakoulututkintojen saavuttamiseen.

Entinen koripalloilija Shawn Huff, 40, tuo esiin kielitaidon kehittämisen tärkeyden erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten osalta. "Kouluissa tulisi olla selkeät vaatimukset ja tavoitteet kielen opiskelulle, jotta oppilaat voisivat seuraa suomen kielen opetukseen ja menestyä koulussa", Huff sanoo ja lisää, että S2-oppilaiden opetuksessa on ollut puutteita.

Huff kuitenkin nostaa esiin, kuinka maahanmuuttajalapset jäävät helposti pois harrastuksista. Tämä liittyy sosioekonomisiin tekijöihin, kuten kuljetusmahdollisuuksiin ja varallisuuteen. Hänen mukaansa on tärkeää, että yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuksia kaikille nuorille osallistua aktiivisesti toimintaan, minkä kautta he voisivat luoda suhteita ja kokea yhteenkuuluvuutta.

"Meidän tulisi olla ylpeitä omasta kielestämme ja rohkaista nuoria käyttämään sitä enenevissä määrin", Huff muistuttaa ja toivoo, että kielivaatimuksia voitaisiin nostaa. On selvää, että maahanmuuttajien koulumenestys on yhteiskunnallinen haaste, joka vaatii yhteistyötä perheiden, koulujen ja viranomaisten kesken.

Kysymys ei ole vain yksilöllisestä vastuusta, vaan koko yhteiskunnan tukemisesta nuorten kotoutumisessa ja menestyksessä koulumaailmassa. Miten me voimme parantaa maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimismahdollisuuksia? Tämä kysymys on ajankohtainen ja vaatii henkilökohtaisen sekä yhteisöllisen sitoutumisen. Vain siten voimme luoda paremman tulevaisuuden kaikille nuorille Suomessa.