Hamina-Kotkan satama ilmoittaa tekevänsä kantelun Euroopan unionille ja YK:lle suunnitelluista väylämaksujen korotuksista. Hallitus aikoo palauttaa väylämaksut täysimääräisiksi vuoden 2025 alusta alkaen, mikä herättää suurta huolta sataman johtajissa. Mukaan saattaa tulla jopa 300 %:n korotuksia, erityisesti lannoitteiden osalta.

Kimmo Naski, Hamina-Kotkan sataman toimitusjohtaja, varoittaa, että korotukset vaikuttavat merkittävästi vientiteollisuuteen ja nostavat jo nyt korkeita logistiikkakustannuksia entisestään. "Väylämaksut koskevat ainoastaan Hamina-Kotkan satamaa, ja tämä voi johtaa siihen, että lannoitteita ei kuljeteta missään muualla Suomessa", Naski toteaa huolestuneena.

Erityisesti ruokahuoltoon kohdistuvat haitat ovat yksi kantelun pääsyistä. Korotukset voisivat estää lannoitteiden kauttakulun Venäjältä, mikä olisi kohtalokasta globaalin ruokahuollon kannalta. Tämä on erityisen ajankohtaista Venäjän ja Ukrainan konfliktin taustalla, joka on jo aiheuttanut suuria häiriöitä maataloustuotannossa.

Naski korostaa, että väylämaksujen korotukset tulisi nähdä tullimaksuina tai niihin verrattavina maksuina, ja muutokset voidaan tehdä vain EU:n sääntöjen puitteissa. Esimerkiksi Liettuassa Euroopan komissio on jo puuttunut vastaaviin asioihin estäen maata sulkemasta satamapalveluja pakotteiden ulkopuolisille tuotteille.

Hamina-Kotkan satama on Suomen suurin yleissatama, ja siellä käy noin kolmannes Suomen väylämaksuista maksavista aluksista. Satama on jo aiemmin ilmaissut vastustavansa väylämaksujen korotuksia, ja tilanne herättää laajaa keskustelua paitsi taloudellisista, myös sosiaalisista vaikutuksista.

Nyt on tärkeää seurata, miten tämä kantelu etenee, ja mitä seurauksia sillä voi olla Suomen kilpailukyvylle kansainvälisessä kaupassa. Etenkin nyt kun globaali taloustilanne on epävakaa, on kriittistä varmistaa, että vientiteollisuutemme selviää haasteista ilman ylimääräisiä esteitä.