Kansallisteatterissa virtaa erityinen energia, kun espanjalainen ohjaaja Aitor Basauri ja suomalais-ranskalainen näyttelijä Marc Gassot puhuvat näyttelystä, joka tuo yhteen klovnerian ja teatterin. Harjoitukset ovat käynnissä uudessa näytelmässä nimeltä *Rakkaudesta sähköön*, jossa Gassot esittää Markkua, miestä, joka kamppailee yksinäisyyden kanssa ja käyttää alkoholia lohduttaakseen itseään. "Markku pitää itseään uhrina, mutta vaikeudet tulevat myös hänen omista päätöksistään," Gassot selittää.

*Rakkaudesta sähköön* on poikkeuksellinen suomalainen esitys; se on sanaton ja keskittyy fyysiseen komediaan. Tämä tarkoittaa, että Gassot joutuu olemaan erityisen luova, vaikka hän onkin kokenut esiintyjä ja miimikko. Hänelle klovneriassa on mahdotonta nojata tekstiin ja se tuo omat haasteensa: "Yleisö määrittää rytmin, eivätkä tapahtumat etene perinteisesti," hän lisää.

Gassot on tunnettu taitavasta miimikkotaidostaan, joka nosti hänet viime vuonna arvostetun teatteritaiteen valtionpalkinnon saajaksi. Hänet muistetaan myös menestyksellisestä *Dark Side of The Mime* -esityksestään, joka esitettiin Edinburghin fringe -festivaalilla, voittaen yleisön sydämet.

Basauri, joka on johtanut klovnerian mestarikursseja ympäri maailmaa, on vakuuttunut Gassotin kyvyistä. "Hän on huikea klovni ja esiintyjä, aivan maailmanluokkaa," Basauri kiittää. Ohjaajalla on oma filosofiansa huumorista ja yleisön vuorovaikutuksesta: "Hyvin onnistunut klovni osaa lukea yleisöä ja reagoida heidän reaktioihinsa. Se on kuin tanssia yleisön kanssa."

Espanjalainen Basauri kertoo, että hänen kotimaassaan huumori on perhesiteiden ytimessä, mutta teatterissa nauraminen on harvinaisempaa. Sen sijaan Britanniassa, jossa hän myös työskentelee, huumoria arvostetaan enemmän. "Kuningatar itsekin osasi vitsailla!" hän lisää hymyillen. Suomalaisten osalta hän uskoo, että meillä on oma ainutlaatuinen huumorintajumme, mutta se ei ole aina niin keskiössä kuin muualla.

Näytelmän sanoma on syvällinen: huumori auttaa hyväksymään itsensä ja nauramaan omille virheilleen. Gassot toivoo, että yleisö saisi esityksestä irti naurua ja ehkä jopa lohtua haastavina aikoina: "Maailman tilanne on usein järkyttävän vakava, ja nauru voi olla tiili sillalla kohti parempaa; se voi auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja toisiamme paremmin."

*Rakkaudesta sähköön* kantaesitys on 19.3. Suomen kansallisteatterissa Helsingissä, mutta se saa myöhemmin myös suuren näyttämön esityksen. Tämän teoksen myötä suomalainen teatterikulttuuri saa jälleen uuden värikkään lisänsä!