Hangossa herättää ihmetystä kaupungin päätös olla käyttämättä etuosto-oikeuttaan Santalan kartanon metsien ja alueiden hankintaan yli vuosi sitten.

Hankolainen, sitoutumaton kaupunginvaltuutettu Rolf Nyström kertoo, että keskustelu Santalan metsäkaupasta olisi pitänyt käynnistyä jo joulukuussa 2023, ennen kuin tilanne eteni avohakkuiden toteuttamiseen.

Kaupungista noin kymmenen kilometrin päästä itään sijaitsevalla Santalan tilalla kaadettiin merkittäviä metsäalueita, minkä jälkeen alueen uusi omistaja, Ikaalisten vapaakirkonpastori Ilkka Klingan alaisuudessa toimiva säätiö, otti alueen haltuunsa.

Santalan kartanon alue, joka käsittää 453 hehtaaria, myytiin joulukuussa 2023 yli neljällä miljoonalla eurolla. Kauppaan kuului metsän lisäksi rantatontteja, saaria sekä alueen rakennukset.

Miksi kaupunki ei käyttänyt etuosto-oikeuttaan? Nyström huomauttaa, että kaupunki jätti mahdollisuuden tarkastelematta, mikä on herättänyt kysymyksiä päätöksenteon avoimuudesta.

Etuosto-oikeuden käytön selvittely jäi tekemättä, ja kaupunginhallitus ei tiedottanut asiasta kunnolla. Mikäli kaupunki olisi toiminut toisin, metsät olisivat saattaneet jäädä kaatamatta.

Nyström, joka on kaupungin ympäristölautakunnan jäsen ja osallistui Santalan alueen julkisivukatselmukseen, toteaa, että kauppa käsiteltiin kaupunginhallituksessa ajankohtaisena asiana, mutta päätöksenteko oli hyvin salamyhkäistä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sture Söderholm puolustaa kaupungin päätöstä toteamalla, ettei hankintaan ollut varaa, ja että on helppo antaa jälkiviisaita arvioita. Hän uskoo, että päätös oli oikea kaupungin taloudellinen tilanne huomioon ottaen.

Huomionarvoista on, että päätöksentekoprosessi on herättänyt keskustelua ja kritiikkiä. Osallistujat miettivät, voisiko Hangon kaupunki kehittää avoimempaa päätöksentekokulttuuria ja lisätä vuoropuhelua asukkaiden kanssa, jotta vastaavat tilanteet voidaan ehkäistä tulevaisuudessa.

Lisäksi on raportoitu, että käy ilmi myös huoli ympäristövaikutuksista, sillä Santalan alueen metsät ovat tärkeitä paikallisen luonnon ja biodiversiteetin kannalta. Saammeko nähdä rauhoittavia toimia tulevaisuudessa, vai jatkuvatko avohakkuut vastaavissa tilanteissa? Haluamme kuulla mielipiteesi.