Hätäpuhelut paljastavat yhä enemmän yhteiskuntamme syviä ongelmia. Hätäkeskuspalveluiden laatupäällikkö Ari Ekstrand tuo esiin huolestuttavia tilastoja Keravalla pidetyssä tilaisuudessa.

"Mielenterveysongelmat, päihdeongelmat ja nuorison pahoinvointi näkyvät hätäpuheluissa yhä selvemmin. Kaikki nämä ilmiöt ovat saaneet lisää huomiota viime vuosina," Ekstrand kertoo.

Vuonna 2022 sosiaalitoimelle välitettyjen tehtävien määrä oli alle 70 000, mutta vuosi 2023 toi mukanaan yli 90 000 tehtävää. Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio selittää kasvua sekä yhteiskunnan ongelmien lisääntymisellä että hyvinvointialueiden sosiaalipäivystysten määrän kasvulla. Ihmiset ottavat myös yhä useammin yhteyttä lastensuojeluun.

Ekstrand korostaa, että hätäkeskuslaitos on aktiivisesti parantanut sosiaalitoimen tarpeen tunnistamista. Sosiaalitoimen asiantuntijoita saatetaan tarvita esimerkiksi poliisin hälytystilanteissa tai tulipalojen yhteydessä.

Iso osa hätäpuheluista ei liity ensihoitopalveluihin. Usein soittajien on vaikeaa löytää tarvitsemaansa apua, erityisesti ikäihmiset, jotka kamppailevat yksinäisyyden ja elämänhallinnan kanssa. Tällaiset puhelut ovat kasvussa, ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma painottaa, että ikäihmisten hälytykset hätänumeroon ovat merkki laajemmista ongelmista, jotka vaativat kiireellisiä ratkaisuja.

"Muiden tahojen pitäisi tehdä johtopäätöksiä siitä, miten perusongelmia voidaan hoitaa ja miten voimme parantaa yhteisöapua sekä naapuriapua," Kuisma sanoo. Hätäkeskuksille lähetetystä työn määrästä noin puolet on ensihoidon tehtäviä, reilut 30 prosenttia poliisille, ja noin 5–6 prosenttia pelastus- tai sosiaalitoimen tehtäviä.

Hätäpuheluihin liittyvät ohjeistuksetkin ovat uudistuneet. Hätäkeskuslaitoksen Vainio kertoo, että aiemmin painotus oli avun nopeudessa, mutta nykyisin keskitytään tarkkuuteen ja osuvuteen. Yksi suurimmista haasteista on se, kuinka ohjata ikäihmiset tai heikkojen perheiden jäsenet hakemaan apua omatoimisesti.

Viime vuonna hätäilmoituksia tehtiin noin 2,7 miljoonaa, ja kanteluja tuli noin 90, joista kaksi kolmasosaa kohdistui ensihoitoon. Järjestöjen ja viranomaisten yhteistyö on entistä tärkeämpää, jotta yhteiskunnan haasteet voidaan kohdata tehokkaammin.

Ukrainasta saamamme opetukset ovat myös keskeisiä. Hätäkeskukset suunnittelevat siirtyvänsä kokonaan kalliosuojatiloihin, minkä myötä niiden toimintakyky saadaan turvattua myös kriisitilanteissa. Vainio huomauttaa, että hätäpuheluiden häiritseminen voi vaikuttaa merkittävästi kansalaisten turvallisuudentunteeseen.

"Mikäli hätäpuheluja saadaan niin paljon, että niitä ei voida käsitellä, voidaan ne ohjata nauhoitteille. Tämä on tärkeää, jotta häiriötilanteissa voimme varmistaa, että apu on aina saatavilla," Vainio summaa. Hätäkeskuslaitoksen herättämä huoli on ajankohtainen, ja yhteiskunnan olisi syytä herätä ja keskustella yhdessä keinoista parantaa tilannetta.