Tukholman pörssi on viime vuosina ollut huomattavasti tuottavampi sijoittajille verrattuna Helsingin pörssiin. Helsingin pörssin kokonaistuotto, joka sisältää sekä osakkeiden arvonnousun että osingot, on vuodesta 2019 alkaen ollut vain 44 prosenttia. Tämän sijaan Tukholmassa sama luku on huikeat 122 prosenttia.

Aktian salkunhoitaja Juuso Kenkkilä totesi Markkinaraati-ohjelmassa, että ”ero on merkittävä”. Hän huomautti, että Helsingin pörssin tuloskehitys on ollut vaatimattomampi, erityisesti viime vuosina, jolloin haasteet ovat olleet suuria.

Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman nostaa esiin, että pelkästään isojen yritysten indeksien seuraaminen voi jättää laajemman kehityksen huomioimatta. "Tukholmassa on tullut enemmän uusia yrityksiä listalle, kun taas Suomessa tilanne on ollut erilainen. Uusien yritysten puute on heikentänyt kilpailukykyämme”, hän toteaa.

Husman korostaa myös Ruotsin pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä pääomamarkkinoiden kehittämiseksi, joka juontaa juurensa 1980-luvulle. Tuolloin ryhdyttiin edistämään kansalaisten rahastosäästämistä ja eläkkeiden uudistamista niin, että osa varoista voitiin sijoittaa itse. 2000-luvun alussa perintö- ja lahjavero poistettiin, ja sen tilalle tuli luovutusvoittovero, mikä rohkaisi sijoittamiseen.

Kenkkilä nostaa esiin myös Danske Bankin kyselytutkimuksen, jonka mukaan suomalaiset pitävät lottoamista todennäköisimpänä keinona vaurastua, mikä herättää huolta. “Kaikki me tiedämme, että asia ei ole näin yksinkertainen”, hän varoittaa.

Pörssiosakkeen toimitusjohtaja Sari Lounasmeri painottaa, että suomalaisille tarvitaan lisää taloustaitojen opetusta. Hän toivoo, että Suomi voisi ottaa enemmän oppia Ruotsista, joka on Euroopan mestari pääomamarkkinoiden hallinnassa. “On tärkeää, että valmistamme kansalaisiamme taloudelliseen menestykseen tarkoituksenmukaisella koulutuksella ja tietoisuudella”, Lounasmeri toteaa.

Luvut puhuvat puolestaan, ja on selvää, että Helsingin pörssin on parannettava kilpailukykyään, jotta se pystyy tarjoamaan sijoittajille paremman tuoton. Mitä jos suomalaiset ja suomalaiset yritykset heräisivät ja alkaisivat panostaa tulevaisuuteen ja innovaatioihin? Vaikka haasteet ovat suuria, mahdollisuudet ovat silti olemassa!