Suomessa keväällä 2023 henkilökorttien ulkoasu ja toiminnallisuus koki merkittävän muutoksen, kun perinteinen viivakoodi poistettiin ja sen tilalle tuli QR-koodi. Tämä muutos on aiheuttanut käytännön ongelmia monilla eri alueilla, jotka vaikuttavat kansalaisten arkeen.

Lappeenrantalainen Miia Rinne kertoi ostaneensa uuden henkilökortin sekä itselleen että ammattiopiskelijana olevalle pojalleen. Hän oli hämmästynyt siitä, ettei kortista löytynyt lainkaan viivakoodia. Rinteen kokemusten mukaan uusi QR-koodi ei aina toimi, esimerkiksi terveyskeskuksen ilmoittautumisessa sekä tietyissä kaupoissa kanta-asiakkuuden todentamisessa.

- ”Tuntuu huijaukselta, jos olisin tiennyt tästä etukäteen, en olisi ikinä korttia hankkinut”, Rinne sanoo.

Henkilökortin käyttöön liittyvät ongelmat eivät rajoitu vain terveydenhuoltoon. Esimerkiksi opiskelijoiden täytyy nyt esittää Kela-kortti tai passi ruoka-alennuksien saamiseksi koulun ruokaloissa. Rinne huomautti myös, että passi on iso ja vaikeasti hallittavissa, erityisesti reissussa.

Henkilökortin hankkiminen maksaa vähintään 54 euroa, mutta monet käyttäjät ovat nyt ihmetelleet, missä todella on tämän investoinnin hyöty.

Useat yritykset ovat myös nostaneet esille haasteita uuden QR-koodin kanssa. Esimerkiksi Motonetin toimitusjohtaja Toni Stigzelius kertoi, että heidän järjestelmänsä eivät tällä hetkellä tue QR-koodien käyttöä asiakkaiden tunnistamiseen. Tämä voi johtaa palvelun viivästymisiin, kun asiakkaita ei pystytä tunnistamaan kunnolla.

Ravintola-alalla Compass Groupin edustaja Marika Penttilä vahvisti, että heidän järjestelmänsä eivät toimi kuin viivakoodilla, mutta ongelma ei ole iso, koska Kela-kortti löytyy kuitenkin lähes kaikilta suomalaisilta.

Yksi suurimmista ongelmista on se, että QR-koodilla on kaksi erillistä koodia, yksi etupuolella ja toinen kääntöpuolella. Axel Health Oy:n operatiivinen johtaja Toni Hirvonen huomautti, että tämä voi hämmentää asiakkaita. Eri puolilla ovat eri koodit, ja asiakkaille voi olla epäselvää, kumpaa koodia käyttää missäkin tilanteessa.

Poliisihallituksen ylitarkastaja Mika Hansson kuitenkin optimoi tilanteen paranevan vähitellen, kun organisaatiot päivittävät järjestelmiään. Hän uskoo, että kansalaisten antaa palautetta ja muutos käynnistyy tehokkaammin, kun yritykset reagoivat tarpeisiin.

Vaikka muutos on herättänyt huolta, se tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia tekniikan ja palveluiden kehittämiseksi tulevaisuudessa. Onko tämä aika siirtyä digitaalisiin tunnistautumisratkaisuihin vai palata takaisin perinteisiin menetelmiin? Jatkamme asian seuraamista!