Suomessa sydän- ja verisuonisairaudet sekä kasvaimet ovat edelleen suurimmat kuolinsyyt. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat joka kolmannen suomalaisen kuoleman.

Yhteensä yli 19 300 suomalaista menehtyi verenkiertoelinten sairauksiin, mikä on vain hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen merkittävä uhka, vaikka kuolleisuus onkin laskenut huomattavasti 1970-luvulta lähtien.

Sydän- ja verisuonisairauksia lietsovat useat riskitekijät, kuten diabetes, tupakointi, ylipaino, korkeat kolesteroliarvot sekä vähäinen liikunta. Yhä useilla suomalaisilla on mahdollisuus parantaa elintapojaan, mikä voisi vähentää sairastavuutta merkittävästi.

Doktorina toimiva erikoislääkäri Hannu Kokki Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että terveelliset elämäntavat ovat parasta suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta. Taudin salakavalaksi tekee se, että monet potilaat, jotka sairastavat sepelvaltimotautia, eivät edes tiedä siitä ennen vakavia oireita, kuten sydäninfarktia.

Syövät ovat toiseksi yleisin kuolinsyy Suomessa, ja niiden osuus kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2023 tupakoivien keskuudessa keuhkosyöpä oli yleisin kuolinsyy miehillä, kun taas naisilla rintasyöpä on ollut nousussa. Erityisesti nuoret naiset ovat yhä enemmän alttiita keuhkosyövälle, enkä oikeita syitä tiedetä. Noin 13 900 suomalaista menehtyi syöpiin vuonna 2023.

Kolmanneksi yleisimmät kuolinsyyt ovat muistisairaudet, mikä tekee niistä huolestuttavan trendin, sillä ne ovat kasvaneet jo parinkymmenen vuoden ajan. Alzheimerin tauti sekä dementia koskettavat erityisesti naisia, jotka elävät keskimäärin pitempään.

Mielenkiintoinen havainto on, että koronaviruspandemian hyydyttämistä kuolemantapausten määristä, yli 2 200 henkilöä kuoli COVID-19:n vuoksi, mikä on selvä lasku edellisvuoteen verrattuna. Alkoholiin liittyvän kuolleisuuden kasvu, joka oli 1,8 % edellisvuodesta, tuo erilaisia huolenaiheita. Viime vuonna alkoholista aiheutuneissa kuolemissa oli enemmän 65 vuotta täyttäneitä kuin työllisissä, mikä antaa kammottavan kuvan yhteiskunnan alkoholinkäytöstä ja sen vaikutuksista terveyteen.

Erityisesti tapaturmakuolleisuus on noussut yli 4,5 % vuodesta 2022, ja huomiota herättää myös itsemurhakuolleisuuden väheneminen, vaikka alle 25-vuotiaiden itsemurhissa on tapahtunut kasvua. Uudet tilastot kertovat karua kieltä suomalaisen yhteiskunnan haasteista ja terveydenhuollon tarpeista tulevaisuudessa.