Julkisen sektorin sopimukset ovat uhkaavasti katkolla ensi keväänä. Naisvaltaiset alat, erityisesti hoito- ja opetusalan ammattiliitot, valmistautuvat intensiivisiin työehtoneuvotteluihin, jotka ovat tärkeitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta.

SAK:n, eli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön, jäsenliitot ovat esittäneet kymmenen prosentin palkankorotusvaatimuksia, mikä on herättänyt laajaa keskustelua. Ensimmäiselle sopimusvuodelle haetaan kuuden prosentin korotusta sekä vähintään 150 euroa kuukaudessa lisäpalkkaa. Toiselle sopimusvuodelle tavoitteena on neljän prosentin korotus ja vähintään 100 euron lisäys palkkaan.

Tämä sekoitustavoite on erityisen hyödyllinen matalapalkka-aloilla, sillä se tarjoaa suhteellisesti suuremmat korotukset pienipalkkaisille työntekijöille kuin korkeapalkkaisille. Tavoitteet ovat saaneet tukea muun muassa Palvelualojen ammattiliitto PAM:ilta ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitolta JHL.

Neuvottelujen taustalla on SAK:n tavoite vaikuttaa socioekonomiseen kehitykseen Suomessa. Keskustelimme SAK:n tavoitteista muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen, kuten STTK:n ja Akavan, naisvaltaisten alojen liittopomoilta. Esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto korostaa, että neuvottelujen aloitus omien tavoitteiden saavuttamiseksi tapahtuu viimeistään joulukuussa.

Murto tunnustaa SAK:n korotustavoitteiden taustatekijät, kuten aikaisempien vuosien inflaation ja korkojen nousun, jotka ovat heikentäneet työntekijöiden ostovoimaa. Kuitenkin hän korostaa, että OAJ:lla on omat neuvottelutavoitteet, eikä hän halua kommentoida muiden liittojen tavoitteita.

Työmarkkinatilanne on kuitenkin tiukka, ja tulevat neuvottelut tulevat olemaan haastavia. Erityisesti naisvaltaisten alojen liitot ovat huolissaan hallituksen käsittelemistä lakimuutoksista, joita on kutsuttu 'palkkakuoppalakiksi', sillä ne tukevat vientialojen sopimuksia muiden alojen varalta.

Lisäksi julkisen sektorin neuvottelut ovat yhteydessä vientialojen sopimuksiin, mikä tekee tilanteesta entistäkin monimutkaisempaa. Teollisuusliitto pyrkii nopeuttamaan neuvotteluita vakuutuslakkojen avulla, ja lakkovaroituksia on toimitettu useita.

Samaan aikaan kunta-alalla valmistellaan myös erillistä palkkaohjelmaa, joka saattaa vaikuttaa neuvottelutaktiikoihin. Mikäli ohjelmaa ei irtisanota, se jatkuu vuoteen 2027.

Julkisen sektorin työntekijät ovat varpaillaan, kun neuvottelut etenevät, tarkkaillen, kuinka hallitus reagoi tuleviin muutoksiin. OAJ:n Murto toivoo, että hallitus harkitsisi lainsäädäntöään tarkoin ja että se ei heikentäisi julkisen sektorin työntekijöiden oikeuksia.

Palkkaneuvotteluja ympäröivät myös muut yhteiskunnalliset muutokset, kuten uusi suojelutyölaki, joka voisi rajoittaa hoitajien mahdollisuuksia lakkoilla työehtojensa puolesta. Lain osalta lausuntokierros on suunniteltu lähiaikoina.

Kun kevään neuvottelut alkavat maaliskuussa, odotetaan myös kuntavaalien vaikutusta keskusteluihin. Työntekijäliitot uskovat, että naisvaltaisten alojen palkka-asiat tulevat olemaan keskustelun aiheena vaalien alla, ja liitot aikovat toimia aktiivisina jäsentensä etujen ajajina.