Tuore selvitys paljastaa, että lähes 2 000 suomalaisella yrityksellä on yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomi on tutkinut järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusta yritystoimintaan näin perusteellisesti. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö, yhdessä keskusrikospoliisin kanssa, on saanut selville merkittävän ja hälyttävän määrän yrityksiä, joiden vastuuhenkilöillä on suora tai epäsuora kytkös rikollisiin ryhmiin.

Erityisen huolestuttavaa on se, että noin 130 näistä yrityksistä toimii yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla, kuten vartiointi- ja siivouspalveluissa, mikä tekee asiasta entistä vakavampaa. Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen arvioi, että todellinen määrä voisi olla vielä suurempi, sillä rikolliset ryhmät osaavat hyödyntää erilaisia peitejärjestelyjä.

Vain Suomessa, verottajan mukaan, yli 1 900 vastuuhenkilöä on yhdistettynä järjestäytyneeseen rikollisuuteen – ja heistä peräti 95 prosenttia on Suomen kansalaisia. Tyypillisesti nämä yritykset ovat nuoria, pieniä rakennus- tai autokauppoja ja eivät rajoitu vain yhteen toimialaan, vaan kytköksiä löytyy lähes kaikilta aloilta.

Järjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät näitä yrityksiä muun muassa rahanpesuun ja talousrikoksiin. Ne myös laiminlyövät verovelvoitteensa huomattavasti useammin kuin muut yritykset ja ovat usein mukana harmaassa taloudessa. Verohallinnon mukaan Suomi menettää vähintään 40 miljoonaa euroa verotuloista vuosittain juuri järjestäytyneen rikollisuuden vuoksi.

Marttinen korostaa, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunta vaatii koko yhteiskunnan yhteistyötä. Se ei ole vain poliisin tai Verohallinnon vastuulla, vaan myös muiden valvontaviranomaisten hallintaan on kiinnitettävä huomiota. Tilanne on äärimmäinen, ja lainsäädännön tulisi muuttua, jotta tietojen jakaminen poliisin ja muiden viranomaisten välillä sujuisi tehokkaasti.

Uuden tutkimuksen myötä on selvää, että järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen on ajankohtainen aihe, ja se vaatii tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta saamme hallintaan tämän hälyttävän ilmiön, joka ja vaikuttaa suomalaiseen elinkeinoelämään.