Ukrainan sota on edelleen yksi aikamme merkittävimmistä kriiseistä, ja sen ympärillä käytävä keskustelu on kuohuttavaa. Nyt Naton sotilaskomitean johtaja Rob Bauer on tuonut esille huolestuttavia näkemyksiään siitä, miksi Naton joukkoja ei ole lähetetty Ukrainaan taistelemaan Venäjän aggressiota vastaan.

– Olen täysin vakuuttunut siitä, että jos venäläisillä ei olisi ollut ydinaseita, olisimme olleet Ukrainassa potkimassa heidät ulos, amiraali Bauer totesi eilen Prahassa pidetyssä puolustuspolitiikkaa käsittelevässä foorumissa.

Bauerin kommentit heijastavat yksinkertaista, mutta kylmää todellisuutta: Venäjän ydinasearsenaali on maailman suurin, ja Yhdysvalloilla on lähes yhtä laaja valikoima. Newsweekin mukaan Venäjän ja Yhdysvaltain ydinaseet kattavat noin 90 prosenttia maailman ydinaseista, mikä herättää kysymyksiä läntisten valtioiden asenteista ja toimenpiteistä.

Nato on tukenut Ukrainaa sen puolustussodassa, mutta on pitänyt tiukasti kiinni siitä, ettei se halua tulla suoraan konfliktin osapuoleksi. Historian painolasti, kuten Afganistanin ja Irakin sotatoimet, on tehnyt Naton jäsenvaltioista entistä varovaisempia sotilaallisia sitoumuksia tehtäessä.

– Taistelu Afganistanissa ei ole sama asia kuin taistelu venäläisiä vastaan Ukrainassa. Talibanilla ei ollut ydinaseita, ja se on valtava ero, Bauer korosti.

Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi ydinaseensa valmiuteen heti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022. Tämän jälkeen on kuultu monia uhkauksia ydinaseiden käytöstä, mikä lisää pelkoa ja epävarmuutta kansainvälisessä yhteisössä. Esimerkiksi Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev on toistuvasti viitannut mahdollisuuteen ydinsodan puhkeamisesta lännen kanssa, ja jopa Putin itse on todennut, että Venäjä on valmis ydinsotaan.

Tämä koko tilanne nostaa esiin kysymyksiä lännen turvallisuuspolitiikasta ja sen valmiudesta reagoida ydinaseilla uhkaavaan tilanteeseen. Onko ydinpelko estänyt Natoa toimimasta voimakkaammin Ukrainassa? Entä miten tämä vaikuttaa kansainvälisiin suhteisiin ja geopoliittiseen tasapainoon tulevaisuudessa?