Vuoden 2024 aikana työläkevakuuttajat tarkistivat lähes 34 500 yrittäjän YEL-työtuloa. Tämä nettomaailman jäävuoresta katsoessa valkenee, että monet yrittäjät eivät ole varautuneet eläkkeeseensä riittävällä tavalla.

Työläkevakuuttajien tulorajalliset YEL-työtulotarkistukset päättyivät viime vuonna. Jatkossa tarkistuksia tehdään vain, kun vakuutetun tilannetta ei ole kolmen vuoden aikana päivitetty, ellei yrittäjä itse ole muuttanut työtuloaan.

Sivistyksestä ja toimeentulosta huolehtivassa TELAssa kerrotaan, että noin 70 prosenttia yrittäjistä koki työtulojen nousevan. Kuitenkin jopa lähes puolet heistä ei reagoinut lainkaan eläkkeen tarkistusehdotukseen, kun taas noin 8 prosenttia hylkäsi sen.

Elosta kerrotaan, että työtuloehdotuksia on lähetetty noin 10 000 yrittäjälle, joista suurin osa valitsi 4 000 euron korotuksen. Mikäli yrittäjä ei reagoi ehdotukseen, se hyväksytään automaattisesti.

Tämä saattaa johtaa jopa siihen, että yrittäjä jää eläkkeelle riittämättömin varoin. Työtulojen muutoksilla on suora vaikutus eläkkeeseen, mutta myös esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahaan sekä työttömyysturvaan.

Työtulotarkistukset kohdistuivat vuonna 2024 yrittäjiin, joiden YEL-työtulo oli alle 25 000 euroa ja joilla ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia työtuloissa kolmen vuoden aikana. Tämä johtuu vuoden 2023 lakimuutoksesta, joka velvoittaa työläkevakuuttajat tarkistamaan yrittäjien työtulojen tason säännöllisesti.

Työläkevakuuttajat analysoivat yrittäjiä entistä tarkemmin ja haluavat varmistaa, että työtulo vastaa todellista työpanosta. Onko tämä riittävä toimenpide vai tarvitaanko laajempia uudistuksia?

Tarkistuksessa havaittiin myös, että monet yrittäjät, jopa 54 prosenttia, saivat työtuloihinsa lainmukaisen enimmismäärän korotuksen, joka tarkoittaa kuukausittaisessa YEL-maksussa noin 85 euron nousua. Tälle ryhmälle saattaa tulla uusi korotus kolmen vuoden kuluttua, mikäli tilanne ei muutu.

Mikäli yrittäjä ei ole tyytyväinen lopullisiin YEL-työtuloihin, hänellä on 30 päivää aikaa valittaa Työeläkkeiden muutoksenhakulautakuntaan. Valituksiin liittyvät syyt vaihtelevat, mutta yleisesti ongelmana on ollut väärä työn arvostus sekä kyvyttömyys maksaa korkeita vakuutusmaksuja.

Eläkeyhtiöillä on myös muita haasteita, erityisesti kun otetaan huomioon, että yli 30-50 prosenttia viime vuonna tehdyistä valituksista on johtanut muutokseen työtuloihin. Tämä viittaa siihen, että monet saattavat olla aliarvostettuja työnsä perusteella.

Eläkejärjestelmää tarkastellaan myös tulevana vuonna, ja uusia lainsäädäntömuutoksia odotetaan. Työeläkkeiden rahoittaminen on ollut haasteellista, ja valtio on yhä sitoutunut kattamaan puuttuvan osan.

Onko yrittäjien tulevaisuus turvattu? Onko nykyinen järjestelmä kestävä? Vastaus näihin kysymyksiin on elintärkeää tulevaisuuden kannalta. Yrittäjät ovat jo ehdottaneet, että YEL-vakuuttamisen alarajaa tulisi nostaa, mikä voisi helpottaa pienituloisten yrittäjien taloudellista tilannetta.

Erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön nimittämä selvityshenkilö Jukka Rantala kartoittaa yrittäjien eläkkeisiin liittyviä kehittämistarpeita. Onko tämä juuri se askel, joka pelastaa yrittäjät taloudelliselta ahdingolta?