Kevään hurrikaani Gamane iski pahasti Madagaskarin vaniljaviljelmiin, jotka vastaavat yli 80 prosentista maailman vaniljantuotannosta. Tuhoisat sääilmiöt ovat entisestään hankaloittaneet vaniljan saantia, ja ensi vuonna saattaa olla pulaa tästä suomalaisista keittiöistä lähempänä sydäntä olevasta mausteesta.

Vanilja on yksi Suomen suosituimmista mausteista, ja sen skaala vaihtelee käyttömahdollisuuksien mukaan makeista jälkiruoista ja leivonnaisista aina suklaan ainesosiin. Vaniljan myynti Suomessa on huimassa nousussa, ja Tullin tilastojen mukaan viime vuonna Suomeen tuotiin lähes 3 000 kiloa murskattua vaniljaa, mikä on merkittävä kasvu aikaisempaan vuoteen nähden.

"Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän ja viljelyolosuhteisiin näkyvät nyt jo selvästi vaniljan saatavuudessa ja hintaennusteissa. Erityisesti Madagaskarin sadot ovat kärsineet", sanoo Heidi Päiväniemi, vastuullisuusjohtaja mausteyhtiö Meirasta. Meiran tuotteissa Madagaskarin vanilja muodostaa jopa 8 prosenttia vaniljasokerista, joten sen saatavuus on yhtiölle ensisijaisen tärkeää.

Myös jäädykkeiden valmistaja Froneri Finland kertoo kohtanneensa vaniljan saatavuushaasteita, mutta toistaiseksi yhtiön käytössä on riittävästi vanilja-aromia. Markkinointijohtaja Minna Brunberg korostaa, että luonnollisen vanilja-aromien ja jauhettujen vaniljatankojen käyttö on ollut ratkaisevaa.

Hälyttävää kuitenkin on, että ilman riittäviä satoja vaniljan hinta voi kohota pilviin. Esimerkiksi vuonna 2018 maailmalla oli vakava vaniljapula, joka vaikutti hintoihin monilla markkinoilla. Saamme toivoa, ettei historia toista itseään, mutta trendit näyttävät tällä hetkellä synkiltä.

Vaniljakasvin kasvatus on vaativaa ja aikaa vievää. Se alkaa tuottaa satoa vasta kolmen-neljän vuoden jälkeen, ja vaatii erityiset olosuhteet – kasvattajat kamppailevat sään äärimuutoksien ja muissa maissa kasvavan kilpailun kanssa. Esimerkiksi Kolumbiaan on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustettu satoja uusia viljelmiä, sillä vaniljan kysyntä kasvaa jatkuvasti.

Kolumbiassa vanilja herättää suurta kiinnostusta, ja esimerkiksi Mariana Cordoba, joka työskentelee sveitsiläisessä Swissaid-avustusjärjestössä, kertoo vaniljantuotannon edistävän myös paikallisten elinkeinomahdollisuuksia. "Suunnitelmat ovat kunnossa, ja meillä on parisataa viljelijää mukana projektissa", hän sanoo.

Vaniljan hinta on erityisen korkea verrattuna muihin mausteisiin. Suomessa kuluttajat maksavat noin 20 euroa 30 gramman pussista vaniljajauhetta, kun taas viljelijät saavat vain 540 euroa kilosta. Tämä tekee vaniljasta sahramin jälkeen maailman toiseksi kalleimman mausteen.

Jatkamme vaniljan seuraamista tiiviisti, ja jäämme miettimään, mitä voi tulevaisuudessa tapahtua, sillä vaniljantuotannon ympäristönäkyvyys on myös merkittävä keskustelunaihe. Näin ollen, pidetään peukut pystyssä, että Madagaskarin viljelmät toipuvat nopeasti, ja suosikkimausteemme pysyy osa arkea!