Tuoreessa tutkimuksessa on paljastunut, että hyötysovellusten käyttö on noussut selkeästi viihdesovellusten rinnalla, ja hyötysovellukset ovat tällä hetkellä suosituimpia sovellustyyppejä. Vaikka alle 25-vuotiaat nuoret aikuiset suosivat edelleen viihdesovelluksia, kuten musiikki- ja suoratoistosovelluksia, aikuiset yli 45-vuotiaat ovat kääntyneet vahvemmin hyötysovellusten puoleen, kuten tietoturvasovellusten käyttö on lisääntynyt huomattavasti.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että varsinkin 25-34-vuotiaat pitävät mobiilimaksamisesta ja kauppakassisovelluksista tärkeinä, mikä on muuttanut heidän käyttökäyttäytymistään. DNA:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck puolestaan mainitsee, että hyödyn ja toimintojen tehokkuuden korostaminen näkyy käyttäjien valinnoissa yhä selvemmin.

On mielenkiintoista huomata, että hyötysovellusten kasvu saattaa johtua myös muuttuvista elämäntavoista ja kasvavasta digitaalisesta turvallisuustietoisuudesta. Erityisesti pandemian jälkeinen aika on lisännyt ihmisten kiinnostusta sovelluksiin, jotka auttavat arjen hallinnassa sen sijaan, että ne vain tarjoavat viihdettä.

Lisäksi eri ikäryhmien käyttäytymisessä on eroja: 18-24-vuotiaat käyttävät sosiaalisen median alustoja, kuten WhatsAppia ja Facebookia, enemmän kuin muut ryhmät, kun taas vanhemmat käyttäjät suosivat enemmän hyötyyn perustuvia sovelluksia, joissa on käytännönläheisiä ominaisuuksia. Tutkimusten mukaan sosiaalisen median käyttö on jatkanut kasvuaan, mutta sen rooli on alkanut muuttua enemmän suhteeksi käytännön tarpeisiin.

Kyselyn mukaan valtaosa alle 35-vuotiaista nuorista aikuisista käyttää sosiaalisen median sovelluksia päivittäin, mikä osoittaa digitaalisten yhteyksien vahvistuvan. Käyttäjät etsivät sovelluksia, jotka tarjoavat paitsi viihdettä, myös käytännön työkaluja päivittäisten tehtävien hoitamiseen, mikä avaa uusia mahdollisuuksia sovelluskehitykselle tulevaisuudessa.