Ukrainassa sodan luonne on pysynyt muuttumattomana koko tämän vuoden ajan: Venäjä pyrkii valloittamaan lisää alueita hinnalla millä hyvänsä, kun taas Ukraina puolustaa alueitaan kaikin voimin.

Kuitenkin talviolosuhteet tuovat merkittäviä muutoksia taistelujen kulkuun, sanoo sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Mielenkiintoinen tekijä sodan jatkumisessa voi olla Yhdysvalloissa virkaansa astuva presidentti Donald Trump, joka on jo lupaillut pikaista ratkaisua Ukrainan kriisiin. Käihkön mukaan sekä Ukraina että Venäjä aistivat, että sodan loppu on nyt lähempänä kuin koskaan aiemmin.

Tämä voi paradoksaalisesti lisätä sotatoimia, sillä kumpikin osapuoli haluaa varmistaa itselleen parhaat mahdolliset lähtökohdat tuleville rauhanneuvotteluille.

Viime viikolla Ukraina hyökkäsi pitkän kantaman ohjuksilla Venäjän puolelle, mikä johti siihen, että Venäjä vastasi laukaisemalla monikärjäisen ballistisen ohjuksen ensimmäistä kertaa Ukrainaan. Käihkön mukaan tällä hetkellä etulyöntiasema on Venäjällä, mutta sen kyky ylläpitää jatkuvia hyökkäyksiä on kyseenalainen.

"Olemme jo niin pitkällä, ettei Venäjä voi jatkaa tätä ikuisesti. He toivovat vain, että Ukraina loppuu ensin," Käihkö sanoo.

Taistelujen keskipiste pysyy edelleen Donetskin alueen ympärillä Itä-Ukrainassa ja Kurskin alueella Venäjällä. Käihkön mukaan tilanne on Ukrainalle edelleen haastava, vaikka Venäjä etenee hitaasti ja vakavin tappioin.

Juuri nyt merkki Ukrainan puolustuslinjojen suurista murtumisista on jäänyt näkemättä. Viimeisin merkittävä Venäjän läpimurto tapahtui helmikuussa, kun se valtasi Avdijivkan kaupungin pitkän taistelun päätteeksi.

Käihkön mukaan jopa jos Venäjä saavuttaisi uuden läpimurron talven aikana, se ei välttämättä voisi hyödyntää sitä odotetulla tavalla. "Olemme kolmessa vuodessa oppineet, kuinka vaikeaa hyvin valmisteltuja puolustuksia on murtaa. Venäjän siirtyessä yhä enemmän jalkaväkihyökkäyksiin, eteneminen hankaloituu entisestään."

Tämä viikko toi myös Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenilta luvan Ukrainalle jalkaväkimiinojen käyttöön. Miinojen nopea käyttö voi vaikeuttaa entisestään Venäjän etenemistä.

Kuitenkin armoton talvi tuo lisää haasteita ja kurjuutta taisteluihin. Kylmä sää, lumisateet ja pimeys tekevät taisteluiden käymisestä entistä vaikeampaa.

Käihkön mukaan erityisesti Venäjän jalkaväkihyökkäykset tulevat kärsimään, jos talvi tuo mukanaan runsaasti lunta, sillä liikkuminen tuolla kelillä on äärimmäisen haastavaa. Niin sanottu kelirikkoaika, jolloin maa ei ole vielä jäätynyt, vaikeuttaa myös raskaan kaluston liikkumista.

Monet asiantuntijat ovat jo nostaneet esiin, että talvi vaikeuttaa sodankäyntiä huomattavasti, mikä voi pahimmillaan tuoda mukanaan lisäuhkia kummallekin osapuolelle. Lentoliikenne droneilla tulee myös olemaan haasteellista, sillä huonot sääolot haittaavat niiden operointia. Tämä on erityisen huomattavaa Ukrainalle, joka on enemmän riippuvainen droonitekniikastaan kuin Venäjä.

Kaikkien näiden haasteiden keskellä Käihkö kuitenkin uskoo sodan pitkän aikavälin dynamiikan pysyvän samana. Venäjä tulee yrittämään pitää yllä tiivistä temposi ja uhkaamaan uusia alueita. Kurskin alueen takaisinvaltaus on erityisesti Venäjälle tärkeä tavoite ennen mahdollista rauhanneuvottelujen käynnistymistä.