WIEN – Elokapinan sisarliike Viimeinen sukupolvi (Letzte Generation) päätti lopettaa protestinsa Itävallassa elokuun alussa, ja syynä oli syvä turhautuminen. Aktivistit eivät enää kokeneet saavansa aikaan toivottua muutosta, vaan tilanne tuntui pikemminkin pahenevan.

Raskaat vastustukset ja ihmisille aiheutunut raivo kasvoivat, ja yhteiskunnallinen keskustelu alkoi kiertää kehää. Monet aktivistit menettivät työpaikkansa, ja jotkut joutuivat kestämään jopa pitkään jatkuvia sakkoja.

Kysyttäessä Wienissä, miksi ilmastoliike herättää niin voimakasta vihaa, politiikan tutkija Kathrin Stainer-Hämmerle toteaa, että ihmiset vain yksinkertaisesti väsyivät mielenosoituksiin.

"Ihmiset suivaantuvat erityisesti, kun protestit estävät autoliikennettä ruuhka-aikaan", hän selittää ja jatkaa: "Viha lisääntyi, koska mielenosoitukset olivat rauhallisia, eivätkä konflikteja etsiviä. Aktivistit vain istuivat hiljaa paikoillaan."

Erityisen ongelmallista oli se, että aktivistit alkoivat kohdistaa protestinsa taiteeseen. Tämä suututti monia kansalaisia, jotka eivät todennäköisesti käy museoissa, mutta kokivat silti taideteoksien vahingoittamisen yhteiskunnalliseksi uhkaksi. Stainer-Hämmerle toteaa: "Taide on yhteiskunnallista omaisuutta, ja sen putsaaminen maksaa."

Aluksi aktivismi herätti tehokasta huomiota, mutta sen jatkuessa se muuttui "väsyttäväksi". Jatkuva huomion hakeminen alkoi tuntua ihmisistä painostavalta, ja sen seurauksena monet alkoivat herkästi kääntyä mielenosoittajia vastaan.

"Ymmärrämme viestinne, mutta nyt riittää", Stainer-Hämmerle selittää, ja hän pitää sen vuoksi oikeana päätöksenä lopettaa protestit.

Mina Hagen-Canaval, aktivisti Viimeisestä sukupolvesta, huomauttaa, että Itävalta on valinnut "fossiili-ignoranssin" tien. Tämä tarkoittaa, että väestö tarkoituksella välittää vähän hiilidioksidipäästöjen vaikutuksista, ja he ärsyyntyvät, kun joku kritisoi heidän elämäntapaansa.

"Me aktivistit näytämme peiliä yhteiskunnalle, ja osoitamme, että nykyinen elämänmuoto ei ole kestävä. Se on epämiellyttävää, sillä se tarkoittaa, että ihmisten pitäisi muuttaa tavojaan", hän sanoo.

Hagen-Canaval pohtii myös, johtuuko ilmastoliikettä kohtaan suuntautunut viha pitkälti Itävallan kulttuurisista piirteistä. "Onko itävaltalaisuus poliittisesti suuntautuneempaa, vai onko vain helpompaa olla välittämättä ilmastokatastrofista?"

Viimeisen sukupolven aktivistit miettivät nyt, mitä he tekevät seuraavaksi, sillä Itävallassa pidetään sunnuntaina vaalit. Kuitenkin he tietävät, että vaalit eivät ikävä kyllä paranna ilmaston tilaa. "Kaikki suuret poliittiset saavutukset, kuten rasismin vastaiset lait tai naisten äänioikeus, on saavutettu rauhanomaisen kansalaisvastarinnan kautta. Siksi vastarintamme tulee jatkumaan tulevaisuudessa muodossa tai toisessa", Hagen-Canaval toteaa.