Ilmavoimat paljastaa: Näin Suomen uudet F-35-hävittäjät valmistuvat – valtava kustannusnousu uhkaa!
2025-04-07
Kirjailija: Kaisa
Suomen ilmavoimille tulevat F-35-hävittäjät kootaan Yhdysvalloissa Lockheed Martinin huipputeknologian tuotantolinjalla, jonka pituus yllättää lähes 1,5 kilometriä.
Tuoreimman tiedon mukaan ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen, vieraili äskettäin Fort Worthissa, Texasissa, jossa kyseinen tuotantolinja sijaitsee. Hän korosti vierailunsa aikana F-35-hävittäjien merkitystä Suomen puolustuskyvylle.
Hävittäjien tuotanto käynnistyi vuoden 2023 loppupuolella, ja ilmavoimien mukaan yhden F-35-monitoimihävittäjän valmistaminen kestää noin puolitoista vuotta, kun otetaan huomioon komponenttien valmistukseen kuluva aika.
F-35:n osakokoonpanoja valmistuu eri maissa, ja loppukokoonpano tapahtuu Fort Worthin, Italian ja Japanin tehtailla. Suomi saa ensin kahdeksan hävittäjää, jotka toimitetaan Arkansasin Ebbingin tukikohtaan.
Hävittäjän rakenteeseen kuuluvat etu-, keski- ja takarunko sekä siivet. Loppukokoonpano prosessi alkaa siiven runkoliitososan yhdistämisellä koneen runkoon. Maalaamo on seuraava vaihe, jossa hävittäjä saa kustannustehokkaat ja ohuet harmaan eri sävyjen pinnoitteet, jotka parantavat sen havaitsemattomuutta.
Hävittäjän häiveominaisuudet ovat yhtä tärkeät kuin sen suorituskyky, ja juuri nämä piirteet tekevät siitä modernin sotakoneen. Kun hävittäjä on valmistunut, se suuntaa järjestelmätesteihin ja koelentoihin. Jälkelehdissä uutisointiin, että testi- ja hyväksyntäprosessi on erittäin tiukka.
Valmiin F-35-hävittäjän luovuttaa Lockheed Martin Yhdysvaltain hallinnon laadunvarmistusviranomaiselle, joka toimittaa sen lopulta asiakkaalle. Ilmavoimien koulutus F-35-järjestelmässä alkaa vuonna 2026, kun hävittäjät ovat saapuneet Suomeen.
Recent uutisoinnissa Iltalehti nosti esille merkittävän haasteen: valuuttakurssimuutosten ennakoidaan lisäävän F-35-hankinnan kustannuksia jopa 850 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Budjettineuvos Marko Synkkänen valtiovarainministeriöstä kertoi, että nämä kustannusten nousut johtuvat pääasiassa valuuttakurssien heilahtelusta.
Tämä tarkoittaa noin 8-9 prosentin kasvua alkuperäisiin arvioihin verrattuna. Synkkänen kommentoi, että maaliskuun lopun arvio valuuttakurssitappioista alkuperäisen tarjouspyynnön kursseihin nähden on huomattava 850 miljoonaa euroa. Onko Suomi valmis kohtaamaan tämän haasteen ja varmistamaan, että voimme puolustaa maata tehokkaasti? Tämä kysymys on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.