Kansakunta

Iltalehti tutki lounasvessoja: Yllättäviä tuloksia käsihygieniasta

2024-11-09

Kirjailija: Sanna

Kuvittele tilanne, jossa ravintolan keittiömestari astuu ulos wc:stä ilman käsiensä pesua. Saman huolen voi jakaa moni, kun Helsingin Kampista saapui huolestuttava viesti yrittäjältä Sami Muhoselta, joka tosiaan koki tämän tilanteen lounasaikaan. Kuinka usein tätä tapahtuu? Tämä kysymys ajoi Iltalehden toimittajat lounasaikaan tarkastelemaan kolmen eri kauppakeskuksen saniteettitiloja, ja tulokset olivat silmiä avaavia.

Havainnot tehtiin kymmenen minuutin pätkissä, ja tulokset olivat kiinnostavia. Kaikki naiset, jotka havaittiin vessoissa, pesivät kätensä, mutta miesten joukosta noin kymmenen prosenttia jätti käsihygieniansa huomiotta. Erityisesti Kampissa yksi mies tunnetuin tunteiden ilmaisuna viimeisteli wc-käynnin nopeasti nähtyään pesualtaalla odottavan jonon. Mistä tämä käyttäytyminen johtuu?

HUSin ylilääkäri Asko Järvinen pystyy tarkastelemaan ilmiötä asiantuntevasta näkökulmasta. Hän varoittaa, että käsien pesemättömät kädet voivat altistaa ruokamyrkytyksille, ja hän on yllättynyt siitä, kuinka hyvin helsinkiläiset ovat kuitenkin käsihygieniassaan. ”Ehkä koronaviruspandemian jälkeisestä ajasta on jäänyt jotain hyvää. Ainakin asiat ovat parantuneet”, hän toteaa.

Mielenkiintoista on, että australialaisessa tutkimuksessa yli 20 prosenttia vastanneista ei ollut pessyt käsiään lainkaan. Järvinen uskoo, että vaikkakin käsien pesun merkitys ymmärretään, se jää usein toteuttamatta eri syistä, kuten kiireestä ja välinpitämättömyydestä. Käsien pesemisen unohtaminen on paitsi yksinkertainen asia, myös merkittävä terveysriski, sillä julkisissa vessoissa voi olla vaarallisia mikrobeja ja viruksia.

Sairaalaympäristössä käsihygienia on ensisijaisen tärkeää, mutta Järvinen toteaa, että käytännössä terveydenhuollon ammattilaisetkin unohtavat usein tärkeät desinfiointikäytännöt. Hänen mukaansa bakteerien leviämistä voitaisiin ehkäistä tehokkaasti parantamalla käsihygieniaa, erityisesti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ehkäisemiseksi.

Esimerkiksi päiväkodeissa, joissa käsien pesua harjoitetaan ahkerasti, on voitu havaita merkittävä väheneminen hengitystieinfektioissa sekä ripulin tarttumisessa. ”Kädet pestessä suojelet sekä itseäsi että ympäristöäsi”, Järvinen tiivistää.

Miksi sitten ihmiset unohtavat pestä kätensä? ”Se saattaa olla yllättävän vaikeaa, kun on kiire tai ei pidetä käsihygieniaa tarpeellisen tärkeänä”, hän huokaa. Vaikka Järvinen itse pyrkiikin pesemään käsiään aina, tunnustaa hänkin, että joskus tilanne on haastava.

Lopuksi on todettava, että käsiä pestessä ei ole kyse vain yksinkertaisesta toimenpiteestä, vaan näiden käytäntöjen noudattaminen voisi pelastaa monia henkiä. Miksi siis emme panostaisi enemmän tähän niin yksinkertaiseen, mutta tehokkaaseen terveydenhuollon elementtiin?