Inarin yhteismetsän kiisteltiin hakkuut – Energiajätti puolustaa päätöksiään

Inarin yhteismetsässä on käynnissä kuuma keskustelu, kun Greenpeace on nostanut esiin huolen ekologisista vaikutuksista alueella, jossa hakkuut ovat herättäneet suurta kritiikkiä. Inarin yhteismetsän asioidenhoitaja Vesa Väisänen seisoo heidän hakkuualueensa reunalla ja kertoo, että Greenpeace on kuvannut aluetta, joka on ollut osa heidän metsätaloussuunnitelmaansa.

Greenpeace on väittänyt, että Pasasjärven ympärillä tapahtuva hakkuutoiminta tuhoaa koskematonta ikimetsää. Heidän mukaansa hakkaaminen polttoenergiaksi on täysin järjetöntä ja elinympäristön suojelun vastainen. Samankaltaista huolta on nostettu esiin myös Pohjois-Sallassa, jossa ympäristöjärjestö väittää, että ikimetsiä hakataan polttamiseen.

Inarin paikalliset edustajat korostavat, että metsätalouden harjoittaminen on välttämätöntä alueilla, joita ei ole vielä suojeltu. Paikallisten toimijoiden mukaan energiapuun käyttö on tärkeää, jotta kriittinen infrastruktuuri, kuten rakennukset, pysyvät lämpiminä talven aikana. Energiayhtiö Inergia, joka toimii Inarin kunnan alueella, käyttää kaukolämmössään puuta, mutta sen toimitusjohtaja Tommi Koskinen ei halua paljastaa, onko yhtiö hankkinut puuta juuri tästä kohutusta alueesta.

Koskinen ilmoittaa, että alueen metsien käyttö on olennainen osa heidän energiantarpettaan. Hän mainitsee, että puu on ainoa käytettävissä oleva vaihtoehto turpeelle ja öljylle, sekä korostaa metsäenergian merkitystä Inarissa, joka on paikallinen resurssi. On tärkeää huomata, että alueluonnon mukaan Inergian tarvitsemat 30 000 kuutiota vuodessa on vain viisi prosenttia alueen kestävän metsänkäytön määrästä.

Energiatuotannossa Suomen markkinat, erityisesti Venäjä, ovat koetuksella nykyisten geopoliittisten olosuhteiden vuoksi. Ennen sodan aikaisia toimituksia alueelle tuotiin huomattavia määriä haketta, mutta nykyisin kuljetukset ovat loppuneet. Tämä luo lisää kysymyksiä paikallisten energiantuotannon tulevaisuudesta.

Hakkuusuunnitelmien mukaan alkaen 36 hehtaarin alueelta oli tarkoitus kerätä 1800 kuutiota puuta, mutta Ely-keskuksen ohjeiden jälkeen hakattua puuta jäi yli 1150 kuutiota uhanalaisten lajien, kuten torvijäkälän suojelun vuoksi. Väisänen ihmettelee, miksi hakkuut ovat saaneet niin paljon huomiota, vaikka metsän iästä ja sen sukupolvista on huolta, että alue ei ole koskematonta ikimetsää.

Kriitikot kuitenkin vaativat tiukempia sääntöjä ja parempaa suojelua luonnollisten ekosysteemien ylläpitämiseksi. Kamppailu hakkuista Inarin yhteismetsässä on haastava, mutta se on vain jäävuoren huippu laajemmassa keskustelussa metsien kestävästä käytöstä ja ympäristönsuojelun tulevaisuudesta Suomessa. Miltä näyttää tulevaisuutesi Inarissa? Onko pelko vanhojen metsien tuhoutumisesta todellista? Tämä kysymys jää riippumaan ilmaan, ja ympäristöjärjestöjen väitteet herättävät kysymyksiä maan hallituksen metsien suojelupolitiikasta.